Eriarvoisuus – ravinto – terveys

Su 26.4. kl 11-13 Luokka 12

Suomi on allergioiden maa. Pienten lasten ruoka-allergioiden yleisyys Suomessa on huomattavan suuri verrattuna Euroopan muihin maihin. Pohdimme mm. seuraavia asioita:

• Miten alle kouluikäisen lapsen ruoka-allergia vaikuttaa koko perheen elämänlaatuun ja mitkä ovat perheiden selviytymisen avaimet?
• Miten Allergiaohjelma vuosille 2008-2018, jonka keskeinen viesti on tue terveyttä, älä allergiaa, toimii?

Alustaja: terveystieteen tohtori Kati Komulainen
Puheenjohtaja: 3+1-ryhmän jäsen, terveydenhoitaja Soile Helenius

Järjestäjä: 3+1 -työryhmä

Yhteenveto seminaarista

Mikä tekee suomalaisista niin allergisia? Ruoka-aineallergia aiheuttaa suurta psykososiaalista ja taloudellista kuormitusta perheille. Suurin osa allergisoitumisista tapahtuu 0-3kk vanhana, eli vaiheessa jolloin lapsi nauttii ravinnokseen äidinmaitoa tai korviketta. Äitien välttämisdieettejä saa toteuttaa vain erikoislääkärin määräyksestä. Suomalaisten pitäisi elää likaisemmin.

Allergiaperheen arki on todella haastavaa, ja sitä pyörittävät yksinsuorittavat, stressantuneet äidit, joiden pelko anafylaktisesta shokista on todellinen. Ihmisen luonne ja asenne elämään vaikuttavat paljon siihen, miten allergioiden kanssa pärjää. Ruoka-allergiadiagnoosi on tehtävä erittäin tarkasti, ei kevyin perustein.

Siedätys ja rennompi asenne auttavat allergiasta selviämiseen aikuisilla, allergisten lasten perheitä ja heidän ahdistustaan tulee toisaalta ymmärtää ja auttaa.