Dalit – uskonto- ja kulttuuriperusteisen syrjinnän vastainen työ

Dalit uskonto- ja kulttuuriperusteisen syrjinnän vastainen työ

260 miljoonaa ihmistä kärsii kastiin perustuvasta syrjinnästä. Syntyperänsä takia he joutuvat
tekemään vaarallisimmat ja vastenmielisimmät työt. Tämä vangitsee heidät köyhyyteen ja vahvistaa
heidän hyljeksittyä asemaansa.

Helsingin seurakuntayhtymän yhteiskunnallinen työ, Kirkon Ulkomaanapu ja Suomen
Ekumeeninen Neuvosto järjestävät seminaarin kastisyrjinnästä Helsingin ruotsinkielisen
työväenopisto Arbiksen tiloissa (Dagmarinkatu 3) la 24.4. klo 18.00–19.45. Seminaari on osa
Suomen Sosiaalifoorumin ohjelmaa.

Seminaarin pääpuhuja on Executive Secretary Elizabeth Joy (UK), joka tuntee omakohtaisesti sekä
elämän kastittomana että kastittomien hyväksi tehtävän työn.

Mukana ovat myös Petri Merenlahti Kirkon Ulkomaanavusta ja dalit-teemasta pro gradunsa tehnyt
Tiina-Mari Mällinen Suomen Ekumeenisesta Neuvostosta. Mällinen alustaa uskontoon
perustuvasta syrjinnästä. Merenlahti kertoo Nepalin vapautettujen maaorjien tilanteesta – kuinka
syrjintä ylläpitää köyhyyttä ja kuinka kehitysyhteistyö tuottaa tulosta silloin, kun se pureutuu
köyhyyden syihin.

Tilaisuudessa esitetään myös Hannamari Shakyan Nepalin entisiä maaorjia kuvaava lyhytelokuva
”Ei kenenkään maalla”

Nepalissa tiettyjen ihmisryhmien syrjintä on juurtunut syvälle kulttuuriin ja yhteiskuntaan. Se
jarruttaa kehitystä ja sitoo ihmisiä köyhyyteen.
Vanhastaan kastilaitos on määrännyt ihmisen yhteiskunnallisen aseman jo syntymässä. Vaikka
järjestelmä on virallisesti kielletty, maan kolme miljoonaa dalitia eli kastitonta elää
köyhyysloukussa ja syrjinnän kohteena.
Kamayat ja haliyat ovat nykyajan maaorjia, jotka tekevät lapsesta alkaen 12-tuntisia työpäiviä
sukupolvelta toiseen periytyvien velkojen maksamiseksi. Vaikka Nepalin hallitus lakkautti
maaorjakäytännöt 2000-luvulla, molemmat ryhmät kamppailevat yhä asemastaan ja
toimeentulostaan.
Hannamari Shakyan lyhytdokumentti kuvaa elämää Nepalin länsiosissa, jossa Kirkon
Ulkomaanavun tuella on lisätty entisten maaorjien tietoisuutta omista oikeuksistaan ja nostettu
heidän itsetuntoaan. Kamayat ja haliyat ovat alkaneet ajaa oikeuksiaan täysivaltaisina
yhteiskunnan jäseninä, ja heille on pyritty luomaan toimeentulon edellytykset.
Entisten maaorjien tilanne osoittaa havainnollisesti, kuinka köyhyyden syyt ovat syrjinnässä ja
yhteiskunnallisessa epäoikeudenmukaisuudessa. Samalla se kertoo, miten kehitysyhteistyö
tuottaa tulosta, kun sen avulla puretaan kehityksen esteitä yhdessä paikallisten ihmisten kanssa.
Tilaisuudessa esitetään myös Hannamari Shakyan Nepalin entisiä maaorjia kuvaava lyhytelokuva ”Ei kenenkään maalla”

Nepalissa tiettyjen ihmisryhmien syrjintä on juurtunut syvälle kulttuuriin ja yhteiskuntaan. Se
jarruttaa kehitystä ja sitoo ihmisiä köyhyyteen.

Vanhastaan kastilaitos on määrännyt ihmisen yhteiskunnallisen aseman jo syntymässä. Vaikka
järjestelmä on virallisesti kielletty, maan kolme miljoonaa dalitia eli kastitonta elää
köyhyysloukussa ja syrjinnän kohteena.

Kamayat ja haliyat ovat nykyajan maaorjia, jotka tekevät lapsesta alkaen 12-tuntisia työpäiviä
sukupolvelta toiseen periytyvien velkojen maksamiseksi. Vaikka Nepalin hallitus lakkautti
maaorjakäytännöt 2000-luvulla, molemmat ryhmät kamppailevat yhä asemastaan ja
toimeentulostaan.

Hannamari Shakyan lyhytdokumentti kuvaa elämää Nepalin länsiosissa, jossa Kirkon
Ulkomaanavun tuella on lisätty entisten maaorjien tietoisuutta omista oikeuksistaan ja nostettu
heidän itsetuntoaan. Kamayat ja haliyat ovat alkaneet ajaa oikeuksiaan täysivaltaisina
yhteiskunnan jäseninä, ja heille on pyritty luomaan toimeentulon edellytykset.

Entisten maaorjien tilanne osoittaa havainnollisesti, kuinka köyhyyden syyt ovat syrjinnässä ja
yhteiskunnallisessa epäoikeudenmukaisuudessa. Samalla se kertoo, miten kehitysyhteistyö
tuottaa tulosta, kun sen avulla puretaan kehityksen esteitä yhdessä paikallisten ihmisten kanssa.

Share

Degrowth-talous – Mitä, miten, miksi?

Pääidea: Mikä talouskasvussa mättää? Miksi kasvun purkaminen voisi olla

parempi ympäristön ja ihmistenkin kannalta? Ja miten siirtymä voitaisiin

toteuttaa?

Keskustelemassa: Leo Stranius, Luonto-Liiton pääsihteeri (tilaisuuden

puheenjohtaja); Jarna Pasanen, Tutkija-aktivisti, Maan ystävät; Jaakko

Kiander, Palkansaajien tutkimuslaitoksen johtaja;

Mari Puoskari, Vihreiden varapuheenjohtaja; Jan-Otto Andersson, Professori,

Åbo Akademi.

Järjestäjät: Suomen degrowth-verkosto, Vasemmistofoorumi, Maan ystävät,

Luonto-Liitto, Suomen luonnonsuojeluliitto, Kohtuustoiminta.

Share

Ihmiskauppaa työelämässä? –ulkomaalaiset työntekijät Suomessa

Ihmiskauppaa työelämässä?

ulkomaalaiset työntekijät Suomessa

Kirkko ja ay-liike (Kirkon ja Helsingin seurakuntayhtymän yhteiskunnallinen työ, Rakennusliitto, Metalliliitto ja PAM) järjestävät yhdessä Suomen sosiaalifoorumissa 24.4.2010 klo 14.00-15.45 työelämän ihmiskauppaa koskevan seminaarin. Paikka on ruotsinkielinen työväenopisto Arbis, Dagmarinkatu 3.

Määrittelemme ihmiskaupaksi tilanteet joissa työntekijöitä tahallisesti, taloudellisen edun nimissä, harhautetaan, käyttäen hyödyksi uhrien alisteista, jopa hädänalaista asemaa.

Seminaarin perustavoite on herättää keskustelua ja ideoita siitä, mitä eri tahot yhdessä voisivat tehdä tälle työelämän kasvavalle ihmiskauppaongelmalle.

  1. Kenen ongelma ihmiskauppa oikein on?

Yhteiskunnallisten kysymysten sihteeri Marja Kantanen, Kirkkohallitus, Suomen ev.lut.kirkko.

– yritysten yhteiskuntavastuu

– kysymys perheiden hajottamisesta

– työelämän etiikka – noudatetaanko ihmisoikeussopimuksia?

  1. Tarinoita telakoilta

Pääluottamusmies Jari Aalto, STX Finland

Esimerkkejä siitä miten ihmiskauppa tosielämässä näkyy telakoilla.

  1. Lisää kiinalaista halpatyövoimaa Suomeen?

Puheenjohtaja Matti Harjuniemi, Rakennusliitto

Tapaus kiinalaiset kivimiehet / Sisäministeriön tavoite edesauttaa työvoiman maahantuontia Kiinasta

  1. Lainsäädännöllä työnantajan vastuusta totta

PAM:n 1. varapj, lakimies Anssi Vuorio

  1. Valvonnan ahdinko

Tarkastaja Katja-Pia Jenu, Etelä-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue

Valvonnan haasteet – resurssien puutteet. Miksi käytännössä ongelmiin ei päästä riittävän tehokkaasti käsiksi?

  1. Mitä voimme tehdä työelämän ihmiskauppaongelmalle?

Kansanedustaja Jyrki Yrttiaho

Miten meneillään olevat lakiuudistukset tai lakien tulkintojen tarkennukset vaikuttavat asiaan?

Puheenvuorot 10-12 min, joiden jälkeen kysymyksiä, keskustelua.

Tilaisuus on avoin, ei edellytä ennakkoilmoittautumista, ja on osallistujille maksuton.

Lisätietoja: mm

Nina Kreutzman puh. 040-7700345 Rakennusliitto

Raija Korhonen puh. 050-3019616 Seurakuntien yhteiskunnallinen työ

Share

Globaali kilpailu työstä – ihmisarvo alennusmyynnissä

Globaalissa taloudessa teollinen tuotanto, sekä enenevissä määrin myös palvelut ja tutkimus- ja kehitystyö, siirtyvät kiihtyvällä vauhdilla työn hinnan, osaavan työvoiman ja markkinoiden perässä eri alueiden ja valtioiden välillä. Kuinka käy suomalaisen työn ja sen tekijöiden aseman? Onko kilpailun paineessa kujanjuoksu työehtojen alas ajamiseksi jo käynnissä (race to the bottom)? Miltä työn siirtyminen näyttää nopeasti kehittyvien ja kehitysmaiden näkökulmasta? Miten globaalien yhtiöiden juhlapuheissaan lupaamat eettiset käytänteet muutetaan heikossa asemassa olevien työntekijöiden konkreettisiksi turvalausekkeiksi? Ovatko muutoksen myötä yhdet tuomitut voittamaan ja toiset häviämään, vai voivatko kaikki olla lopulta hyötyjiä?

Keskustelijoina:

Juri Aaltonen, kv-päällikkö, STTK

Janne Ronkainen, ohjelmapäällikkö, SASK (Amnestyn ay-jaosto)

Share

Kysymys on demokratiasta: Sosiaalifoorumin avauskeskustelu

Sosiaalifoorumin avajaistilaisuus käsittelee demokratiaa ja demokratiavajetta. Aiheesta alustavat:

Thomas Wallgren (filosofi ja kansalaisaktivisti) – Demokratiakäsitykset, globalisaatio ja demokratia

Hanna Kuusela (tutkija, toimittanut mm. kirjat Euroopasta ei mitään uutta ja Puolueiden kriisi, toiminut mm. attacissa) – Puolueiden ja kansalaisten suhde, markkinaliberalismi ja demokratia

Seppo Konttinen (Ylen taloustoimittaja, mm. uusi kirja Kansallisuusomaisuuden ryöstö) – Taloudellinen valta ja sen keskittyminen

Heikki Takkinen (asukasaktiivi, Peli seis! -kampanja helsinkiläisten asukkaiden kuulemiseksi) – Voidaanko asukkaiden

aktiivisuudella luoda uusia demokratian ja osallistumisen muotoja?

Share
1 7 8 9