Ääniä kuopasta – mitä kaivannaistalouden jälkeen?

La 25.4. klo 14-16 luokka 33

Kaivokset ja kaivannaiset määrittävät yhä laajempaa aluetta – Suomessa ja maailmalla. Erityistä huomiota ovat herättäneet kaivosten sosioekologiset vaikutukset. Tässä keskustelussa esiin nousevat paikalliset näkökulmat kaivoksiin ja niihin perustuvasta taloudesta ja tulevaisuudesta. Mukana näkökulmia Malista, Madagascarista, Kainuusta ja Latinalaisesta Amerikasta.

Järjestäjinä: Dodo Sinsibere, Maan Ystävät, Suomen Luonnonsuojeluliitto, Kepa, Tekniikka Elämää Palvelemaan (TEP) ja Siemenpuu

Yhteenveto seminaarista

Seminaarissa tehtiin Malin tilanteen kartoitusta: maa jatkuvasti riippuvaisempi kullankaivuusta. Madagascarissa on ihmisten pakkosiirtoja hakkuiden alta ja toisin kuin Malissa, Madagascarissa ei ole paikallista vastarintaa. Tilannetta vaikeuttavat useat poliittiset kriisit, jotka ovat syntyneet heti kun talous on saatu kasvuun. Miten kansalaisyhteiskunnan vaikutusmahdollisuuksia voidaan lisätä?

Keskustelua Suomen kontekstissa: Talvivaara. Media ei käsittele kritiikkiä.
Lyhytelokuva siitä, mitä vaihtoehtoisia taloudellisia tuotannonmuotoja kaivannaisteollisuus uhkaa syrjäyttää, mikäli Soklin hanke totutuu. Suomen Luonnonsuojeluliitto.

Kepan alustaja pohtii vaihtoehtoisia ekstraktivismin muotoja: neo- tai postekstraktivismi. Tärkeää olisi, että pienimuotoinen kaivannaisteollisuus palvelisi alueellisia tarpeita.

Keskustelua ryhmittäin alustajavetoisesti: mitä ajatuksia? Mitä voidaan tehdä toisin niin Suomessa kuin maailmallakin?