Globaalin ekologian tulevaisuus ja vaadittavat talousratkaisut

La 25.4. klo 10-12 luokka 35 

Keskustelussa avataan energian, ympäristön ja talouden kokonaisuutta. Ihmisten ja työntekijöiden järjestäytymisen kautta voidaan edistää globaaleja ekologisia ja energiakestäviä ratkaisuja – mitä niiden ratkaisujen tulisi olla.

Mukana Suomi öljyn jälkeen -kirjoittaja Rauli Virtanen sekä Pia Börbacka (SAK) ja Annukka Valkeapää (WWF).

Yhteenveto seminaarista

Keskustelemassa Rauli Partanen (tietokirjailija, Peak Oil Finland ry), Pia Björbacka (elinkeinopoliittinen asiantuntija, SAK) ja Kaarina Kollen (ilmastoasiantuntija, WWF).

Seminaari oli jaettu eri keskusteluaiheisiin. Aluksi keskusteltiin Pariisin ilmastokokouksesta. Jokainen keskustelija esitti toiveitaan Pariisin suhteen. WWF toivoo, että valtioilla olisi sopeutumissuunnitelmat muutosten varalle ja että länsimaat antaisivat rahallista tukea vähemmän kehittyneille valtioille. SAK toivoo sitovaa, reilua sopimusta Pariisissa. Tämä tarkoittaisi, että mailla, jotka ovat jo osittain nousseet köyhyydestä (Kiina, Brasilia, ym.), olisi myös velvollisuuksia. SAK:n Björbacka kysyi yleisöltä, onko sähkön hinta Suomessa liian halpa tai kallis, ja suurin osa yleisöstä äänesti sähkön olevan liian halpaa. Sekä yleisön että keskustelijoiden mielestä päästöjen monitorointia tulisi kehittää.

Keskusteltiin myös ydinvoiman riskeistä ja hyödyistä. Partanen näki ydinvoiman poissulkemisen riskinä, yleisö näki ydinvoiman ongelmallisena. Yleisö nosti myös esille sen, että keskustelu pohjautui vahvasti ajatukselle markkinataloudesta. WWF:n Kollen huomautti, että ei välttämättä ole tarpeeksi aikaa talousjärjestelmän muuttamiselle, sillä asiat ovat akuutteja, ja tästä syystä tulee toimia olemassa olevan järjestelmän puitteissa. Todettiin kuitenkin, ettei tämäkään ongelmatonta. Keskusteltiin ympäristön ja hyvinvoinnin suhteesta, ja siitä voiko kulutus jatkua tällä tasolla tulevaisuudessa. Mikä on realistista, voidaanko kulutusta vähentää radikaalisti?