Uudet eväät kunta- ja sote-uudistuksiin?

Uudet eväät kunta- ja sote-uudistuksiin?

Ratkaiseeko suuruuden ekonomia kuntien palvelujen ongelmat? Miten käy lähipalvelujen ja demokratian sote-alueilla? Löytyykö lähidemokratiasta uusia eväitä uudistukselle? Muun muassa näistä kysymyksistä keskustellaan Suomen sosiaalifoorumin toisena päivänä ajankohtaisessa keskustelussa kunta- ja sote-uudistuksista.

Keskustelun avaa Tampereen yliopiston sosiaali- ja terveydenhuollon professori Juhani Lehto. – Jumiuduttuaan kunta- ja sotejärjestelmän erilaisten eliittien keskinäisiin valtataisteluihin edessä oleva SOTE-uudistus ei näytä tuovan ratkaisuja sosiaali- ja terveydenhuollon ongelmiin. On kuitenkin syytä keskustella, lisäävätkö vai vähentävätkö esitetyt muutokset palvelujen saannin eriarvoisuutta, toiminnan vaikuttavuutta, laatua ja asiakaslähtöisyyttä, Lehto kuvailee keskustelun lähtökohtia.

Kunnallisalan kehittämissäätiön asiamies Antti Mykkäsen mielestä kunta- ja sote-uudistus lähti jo alkumetreiltä väärille raiteille. – Perustavin virhe on ollut siinä, että Suomessa käsitellään neljä asiaa, kunnallista demokratiaa, identiteettiä, palvelujen järjestämistä ja palvelujen tuottamista samana kokonaisuutena ja aluerajaukseltaan yhtenä yksikkönä. Tämä on alkemiaa. – Itsepäisesti jankutettu ja vailla todellisuuspohjaa oleva ns. vahvan peruskunnan oppi on tullut tiensä päähän. Kuntatalous ei yksinään kelpaa mittariksi arvioitaessa kykyä järjestää palveluja tulevaisuudessa. Vahvaa talouden perustaa punnittaessa on otattava mukaan koko aluetalous. Kuntatalous on vain osa sitä, katsoo Mykkänen.

Yliopistotutkija Emilia Palonen Helsingissä tarkastelee kuntauudistusta asukkaiden osallistumisen ja demokratian näkökulmasta. – Palvelut ja valta lähiympäristöön, esimerkiksi kaavoitus, ovat asioita, jotka kiinnostavat kuntalaisia ja joista päätöksentekoa nyt etäännytetään suuryksiköille. Demokratia on marginaalissa. – Demokratia ei kuitenkaan ole olemassa itseään varten. Se on työkalu valintojen tekemiseen. Uudet osallistumisen muodot piilottavat helposti politiikan ja valtarakenteet, mutta hyvin toteutettuna syventävät demokratiaa: antavat asukkaille paremmat mahdollisuudet päättää asioista, arvioi Palonen.

Helsinkiläinen kaupunginvaltuutettu Yrjö Hakanen ihmettelee kuntien rahoituksen sivuuttamista keskustelussa kunta- ja sote-uudistuksista. – Resurssien riittämättömyys vaikuttaa palvelujen saantiin ja laatuun paljon enemmän kuin hallintomallit ja kuntarajat. Kataisen hallitus on leikannut kuntien valtionosuuksista vuositasolla jo noin 1,4 miljardia. – Jos pääomaverotus olisi Suomessa EU-maiden keskitasolla, kertyisi verotuloja vuodessa noin 4 miljardia euroa enemmän.

Sunnuntai 27.4,
klo 11 – 12.30, auditorio 2. krs

Vastaako kunta- ja sote-uudistus sosiaali- ja terveyspalvelujen ja kuntatalouden ongelmiin? Löytyykö lähidemokratiasta uusia eväitä uudistukselle?

Keskustelua avaavat sosiaali- ja terveydenhuollon professori Juhani Lehto, Kunnallisalan kehittämissäätiön asiamies Antti Mykkänen, tutkija Emilia Palonen ja kaupunginvaltuutettu Yrjö Hakanen.

Järjestäjät: Helsingin Pro kuntapalvelut -verkosto, Hyvinvointivaltion vaalijat ja Demokraattinen Sivistysliitto