Vapaakauppasopimukset ja kehittyvät työoikeusnormit – tie ojasta allikkoon

La 25.4. klo 12-14 luokka 11 

Vapaakauppasopimukset TTIP, CETA ja TPP ovat aiheuttaneet kansalaisyhteiskunnan ja ay-liikkeen taholta valtaisan vastustuksen ryöpyn. Sopimusten on sanottu merkitsevän uhkaa muun muassa työelämän normeille, joiden parantamiseksi tehty kova työ uhkaa valua hukkaan. Tilaisuudessa pohditaan, miksi sekä nykyiset kaupan säännöt että uudet sopimukset ovat huonoja globaalin etelän maiden kannalta.

Järjestäjinä: TTIP-verkosto, AEPF Suomi, Attac, CRASH ja Eettisen kaupan puolesta ry

Yhteenveto seminaarista

Seminaarissa keskusteltiin vapaakauppasopimusten seurauksista työelämän säännöille erityisesti globaalissa etelässä. Vapaakauppaa voi luonnehtia myös kolonialismin ja imperialismin termein, kertoi toinen puhujista, Bon Juego Jyväskylän yliopistosta. Vakaan kapitalismin aikana kolmisenkymmentä vuotta sitten ajateltiin, että jos vienti kasvaa, myös palkkatulot kasvavat, mutta tapausesimerkki Perusta osoittaa, että itse asiassa ne laskevat.

Toinen puhujista, Rezaul Karim Chowdhury Equity and Justice Working Groupista kertoi tekstiilityöläisten oloista Bangladeshissa ja vapaakaupan vaikutuksesta siihen. Ompelijoiden palkkoihin menee tuotosta 1%, kun taas jälleenmyyjän käyttämiin vuokra- ja palkkakuluihin saattaa mennä 10%, lisäksi työolot ovat epävakaat räikeänä esimerkkinä vuonna 2013 tapahtunut Rana Plazan tehtaan onnettomuus, missä 1100 ihmistä kuoli, 700 joutui pysyvästi työkyvyttömäksi.

Toteutuessaan vapaakauppasopimusten vaikutus olisi todennäköisesti haitallinen työläisten oikeuksien ja olojen kannalta, sillä sopimukset ovat protektionistisia. Jos vapaakauppasopimusten myötä raha liikkuukin vapaasti, niin työväestön vapaudet ja oikeudet sen hinnalla menetetään.