Vuosi: 2010

EU:n vaikutus AY-liikkeeseen ja työelämään

Leave a comment

Euroopan unioni on tuonut lukuisia haasteita ay-liikkeen toimintaan. Direktiiveillä ja strategioilla vaikutetaan muun muassa palvelujen tuotantoon, ulkomaisen vuokratyövoiman käyttöön sekä työehtosopimusten luonteeseen. Keskustelua EU:n haasteista alustavat Sippo Kähmi (Posti- ja logistiikka-alan unioni), Niina Koivuniemi (Palvelualojen ammattiliitto) sekä Jari Jääskeläinen (Helsingin Kirvesmiehet).

Järjestävät: Kriittinen AY-verkosto ja Demokraattinen Sivistysliitto

Share
2010, Talot, Tehdas

Marjanpoimijat

Leave a comment

Marjaretkellä köyhyyttä vastaan?

Seminaari Suomeen saapuvien ulkomaisten marjanpoimijoiden oikeuksista,
poimintatyön ehdoista ja tähänastisten marjamatkojen saldosta Suomen
sosiaalifoorumissa lauantaina 24.4.2010 klo 12-13:45

Suomeen odotetaan tulevana kesänä tuhansia marjanpoimijoita Itä-Euroopan ja
Aasian maista. Keskustelu marjanpoimijoiden oikeuksista ja heidän työnsä
ehdoista käy kiihkeänä sekä Suomessa että Ruotsissa, jossa aiempien kesien
traagiset kokemukset ovat johtaneet lainsäädännön ja valvontajärjestelmien
muutoshankkeisiin.

Kuka marjanpoimijat kutsuu Suomeen ja kuka vastaa siitä, että heidän
työskentelyolonsa ovat ihmisarvoiset ja työstä maksettu korvaus säädyllinen?
Onko kainuulaisessa mustikkametsässä ahkeroiva vietnamilainen
jokamiehenoikeuden väärinkäyttäjä? Miten varmistetaan se, ettei Suomessa
marjastanut thaimaalainen suistu kotimaassaan ihmiskauppiaan velkavangiksi?
Mikä olisi suomalaisten marja-alan yritysten tulevaisuus ilman ulkomailta
värvättyjä poimijoita? Miten täkäläinen käytäntö eroaa naapurimaan Ruotsin
järjestelyistä?

SASK järjestää osana Suomen sosiaalifoorumia marjanpoimijoiden oikeuksia
koskevan seminaarin ja keskustelutilaisuuden, jonka pääpuheenvuoron käyttää
thaimaalaisen Thai Labour Campaign ?verkoston vetäjä Junya ?Lek? Yimprasert.
Hän on marjanpoimijoita edustavan NAT-verkoston perustajajäsen ja
neuvotellut poimijoiden työoloista mm. Ruotsin viranomaisten ja
ammattiyhdistysliikkeen kanssa. Yleisökeskustelua pohjustavassa paneelissa
kuullaan myös suomalaisten marjayrittäjien, viranomaisten ja
ammattiyhdistysliikkeen puheenvuorot.

Tilaisuuden alussa esitetään thaimaalaisten verkostojen tuottama
videodokumentti ?The Blueberry Fiasco in Sweden?. Seminaarissa on jaossa
myös TLC:n ja NAT:n raportti siitä, miten Ruotsissa työskennelleiden
marjanpoimijoiden retki lopulta päättyi.

Thaimaalainen vieraamme saapuu Suomeen keskiviikkoiltana 21.4. Mahdollisiin
haastattelupyyntöihin sekä seminaariohjelmaa ja etukäteisaineistoja
koskeviin kysymyksiin vastaa allekirjoittanut. Seminaariohjelma päivittyy
myös SASKin kotisivuille.

Tapaamisiin sosiaalifoorumissa!

Jukka

JK1: TLC = Thai Labour Campaign; NAT = Network Against Trafficking and
Exploitation of Migrant Workers

JK2: Thaimaalaisvieraan saapumisajankohta voi muuttua Pohjois-Euroopan
lentoliikennettä koskevien rajoitusten vuoksi.

JK3: Sosiaalifoorumin sivut: http://www.sosaalifoorumi.fi
[www.sosaalifoorumi.fi]

Share
2010, Nykyinen ohjelma, Tehdas

Opiskelijoiden työn, toimeentulon ja elämän epätyypillistyminen

Leave a comment

Onnistuuko opiskelu työn ohessa ja onko opiskeluun ilman työntekoa varaa? Opiskelijat ovat tyypillistä osa-aikaista työvoimaa palvelualoilla, mutta jäävätkö opiskelijoiden tarpeet työnantajien ja kokoaikaisten työntekijöiden tarpeiden katveeseen? Miten opintotuki- ja työmarkkinajärjestelmiä tulisi kehittää opiskelijoiden aseman huomioiviksi?

Keskustelua alustavat
– Petter Nilsson: Opiskelijat ja prekarisaatio Ruotsissa (englanniksi)
– Katri Immonen (HYY): Yliopisto-opiskelijoiden toimeentulo
– Maria Tirkkonen (METKA): Työelämä AMK-opiskelun rinnalla
– Tapio Huttula (ERTO): Ratkaisuja työelämän epätyypillistymiseen
– Dan Koivulaakso (VANU): Nuorten kokemuksia väärinkäytöksistä työelämässä

Tilaisuuden järjestävät:
Helsingin yliopiston ylioppilaskunta
Metropolian opiskelijakunta Metka
Helsingin yliopiston opiskelijat palvelualoilla – Hypa ry.
Palvelualojen ammattiliitto PAM

Share
2010, Tehdas

Dalit – uskonto- ja kulttuuriperusteisen syrjinnän vastainen työ

Leave a comment

Dalit uskonto- ja kulttuuriperusteisen syrjinnän vastainen työ

260 miljoonaa ihmistä kärsii kastiin perustuvasta syrjinnästä. Syntyperänsä takia he joutuvat
tekemään vaarallisimmat ja vastenmielisimmät työt. Tämä vangitsee heidät köyhyyteen ja vahvistaa
heidän hyljeksittyä asemaansa.

Helsingin seurakuntayhtymän yhteiskunnallinen työ, Kirkon Ulkomaanapu ja Suomen
Ekumeeninen Neuvosto järjestävät seminaarin kastisyrjinnästä Helsingin ruotsinkielisen
työväenopisto Arbiksen tiloissa (Dagmarinkatu 3) la 24.4. klo 18.00–19.45. Seminaari on osa
Suomen Sosiaalifoorumin ohjelmaa.

Seminaarin pääpuhuja on Executive Secretary Elizabeth Joy (UK), joka tuntee omakohtaisesti sekä
elämän kastittomana että kastittomien hyväksi tehtävän työn.

Mukana ovat myös Petri Merenlahti Kirkon Ulkomaanavusta ja dalit-teemasta pro gradunsa tehnyt
Tiina-Mari Mällinen Suomen Ekumeenisesta Neuvostosta. Mällinen alustaa uskontoon
perustuvasta syrjinnästä. Merenlahti kertoo Nepalin vapautettujen maaorjien tilanteesta – kuinka
syrjintä ylläpitää köyhyyttä ja kuinka kehitysyhteistyö tuottaa tulosta silloin, kun se pureutuu
köyhyyden syihin.

Tilaisuudessa esitetään myös Hannamari Shakyan Nepalin entisiä maaorjia kuvaava lyhytelokuva
”Ei kenenkään maalla”

Nepalissa tiettyjen ihmisryhmien syrjintä on juurtunut syvälle kulttuuriin ja yhteiskuntaan. Se
jarruttaa kehitystä ja sitoo ihmisiä köyhyyteen.
Vanhastaan kastilaitos on määrännyt ihmisen yhteiskunnallisen aseman jo syntymässä. Vaikka
järjestelmä on virallisesti kielletty, maan kolme miljoonaa dalitia eli kastitonta elää
köyhyysloukussa ja syrjinnän kohteena.
Kamayat ja haliyat ovat nykyajan maaorjia, jotka tekevät lapsesta alkaen 12-tuntisia työpäiviä
sukupolvelta toiseen periytyvien velkojen maksamiseksi. Vaikka Nepalin hallitus lakkautti
maaorjakäytännöt 2000-luvulla, molemmat ryhmät kamppailevat yhä asemastaan ja
toimeentulostaan.
Hannamari Shakyan lyhytdokumentti kuvaa elämää Nepalin länsiosissa, jossa Kirkon
Ulkomaanavun tuella on lisätty entisten maaorjien tietoisuutta omista oikeuksistaan ja nostettu
heidän itsetuntoaan. Kamayat ja haliyat ovat alkaneet ajaa oikeuksiaan täysivaltaisina
yhteiskunnan jäseninä, ja heille on pyritty luomaan toimeentulon edellytykset.
Entisten maaorjien tilanne osoittaa havainnollisesti, kuinka köyhyyden syyt ovat syrjinnässä ja
yhteiskunnallisessa epäoikeudenmukaisuudessa. Samalla se kertoo, miten kehitysyhteistyö
tuottaa tulosta, kun sen avulla puretaan kehityksen esteitä yhdessä paikallisten ihmisten kanssa.
Tilaisuudessa esitetään myös Hannamari Shakyan Nepalin entisiä maaorjia kuvaava lyhytelokuva ”Ei kenenkään maalla”

Nepalissa tiettyjen ihmisryhmien syrjintä on juurtunut syvälle kulttuuriin ja yhteiskuntaan. Se
jarruttaa kehitystä ja sitoo ihmisiä köyhyyteen.

Vanhastaan kastilaitos on määrännyt ihmisen yhteiskunnallisen aseman jo syntymässä. Vaikka
järjestelmä on virallisesti kielletty, maan kolme miljoonaa dalitia eli kastitonta elää
köyhyysloukussa ja syrjinnän kohteena.

Kamayat ja haliyat ovat nykyajan maaorjia, jotka tekevät lapsesta alkaen 12-tuntisia työpäiviä
sukupolvelta toiseen periytyvien velkojen maksamiseksi. Vaikka Nepalin hallitus lakkautti
maaorjakäytännöt 2000-luvulla, molemmat ryhmät kamppailevat yhä asemastaan ja
toimeentulostaan.

Hannamari Shakyan lyhytdokumentti kuvaa elämää Nepalin länsiosissa, jossa Kirkon
Ulkomaanavun tuella on lisätty entisten maaorjien tietoisuutta omista oikeuksistaan ja nostettu
heidän itsetuntoaan. Kamayat ja haliyat ovat alkaneet ajaa oikeuksiaan täysivaltaisina
yhteiskunnan jäseninä, ja heille on pyritty luomaan toimeentulon edellytykset.

Entisten maaorjien tilanne osoittaa havainnollisesti, kuinka köyhyyden syyt ovat syrjinnässä ja
yhteiskunnallisessa epäoikeudenmukaisuudessa. Samalla se kertoo, miten kehitysyhteistyö
tuottaa tulosta, kun sen avulla puretaan kehityksen esteitä yhdessä paikallisten ihmisten kanssa.

Share
2010, Rauhantalo

Degrowth-talous – Mitä, miten, miksi?

Leave a comment

Pääidea: Mikä talouskasvussa mättää? Miksi kasvun purkaminen voisi olla

parempi ympäristön ja ihmistenkin kannalta? Ja miten siirtymä voitaisiin

toteuttaa?

Keskustelemassa: Leo Stranius, Luonto-Liiton pääsihteeri (tilaisuuden

puheenjohtaja); Jarna Pasanen, Tutkija-aktivisti, Maan ystävät; Jaakko

Kiander, Palkansaajien tutkimuslaitoksen johtaja;

Mari Puoskari, Vihreiden varapuheenjohtaja; Jan-Otto Andersson, Professori,

Åbo Akademi.

Järjestäjät: Suomen degrowth-verkosto, Vasemmistofoorumi, Maan ystävät,

Luonto-Liitto, Suomen luonnonsuojeluliitto, Kohtuustoiminta.

Share
2010, Pankki, Talot

Ihmiskauppaa työelämässä? –ulkomaalaiset työntekijät Suomessa

Leave a comment

Ihmiskauppaa työelämässä?

– ulkomaalaiset työntekijät Suomessa

Kirkko ja ay-liike (Kirkon ja Helsingin seurakuntayhtymän yhteiskunnallinen työ, Rakennusliitto, Metalliliitto ja PAM) järjestävät yhdessä Suomen sosiaalifoorumissa 24.4.2010 klo 14.00-15.45 työelämän ihmiskauppaa koskevan seminaarin. Paikka on ruotsinkielinen työväenopisto Arbis, Dagmarinkatu 3.

Määrittelemme ihmiskaupaksi tilanteet joissa työntekijöitä tahallisesti, taloudellisen edun nimissä, harhautetaan, käyttäen hyödyksi uhrien alisteista, jopa hädänalaista asemaa.

Seminaarin perustavoite on herättää keskustelua ja ideoita siitä, mitä eri tahot yhdessä voisivat tehdä tälle työelämän kasvavalle ihmiskauppaongelmalle.

  1. Kenen ongelma ihmiskauppa oikein on?

Yhteiskunnallisten kysymysten sihteeri Marja Kantanen, Kirkkohallitus, Suomen ev.lut.kirkko.

– yritysten yhteiskuntavastuu

– kysymys perheiden hajottamisesta

– työelämän etiikka – noudatetaanko ihmisoikeussopimuksia?

  1. Tarinoita telakoilta

Pääluottamusmies Jari Aalto, STX Finland

Esimerkkejä siitä miten ihmiskauppa tosielämässä näkyy telakoilla.

  1. Lisää kiinalaista halpatyövoimaa Suomeen?

Puheenjohtaja Matti Harjuniemi, Rakennusliitto

Tapaus kiinalaiset kivimiehet / Sisäministeriön tavoite edesauttaa työvoiman maahantuontia Kiinasta

  1. Lainsäädännöllä työnantajan vastuusta totta

PAM:n 1. varapj, lakimies Anssi Vuorio

  1. Valvonnan ahdinko

Tarkastaja Katja-Pia Jenu, Etelä-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue

Valvonnan haasteet – resurssien puutteet. Miksi käytännössä ongelmiin ei päästä riittävän tehokkaasti käsiksi?

  1. Mitä voimme tehdä työelämän ihmiskauppaongelmalle?

Kansanedustaja Jyrki Yrttiaho

Miten meneillään olevat lakiuudistukset tai lakien tulkintojen tarkennukset vaikuttavat asiaan?

Puheenvuorot 10-12 min, joiden jälkeen kysymyksiä, keskustelua.

Tilaisuus on avoin, ei edellytä ennakkoilmoittautumista, ja on osallistujille maksuton.

Lisätietoja: mm

Nina Kreutzman puh. 040-7700345 Rakennusliitto

Raija Korhonen puh. 050-3019616 Seurakuntien yhteiskunnallinen työ

Share
2010, Tehdas

Globaali kilpailu työstä – ihmisarvo alennusmyynnissä

Leave a comment

Globaalissa taloudessa teollinen tuotanto, sekä enenevissä määrin myös palvelut ja tutkimus- ja kehitystyö, siirtyvät kiihtyvällä vauhdilla työn hinnan, osaavan työvoiman ja markkinoiden perässä eri alueiden ja valtioiden välillä. Kuinka käy suomalaisen työn ja sen tekijöiden aseman? Onko kilpailun paineessa kujanjuoksu työehtojen alas ajamiseksi jo käynnissä (race to the bottom)? Miltä työn siirtyminen näyttää nopeasti kehittyvien ja kehitysmaiden näkökulmasta? Miten globaalien yhtiöiden juhlapuheissaan lupaamat eettiset käytänteet muutetaan heikossa asemassa olevien työntekijöiden konkreettisiksi turvalausekkeiksi? Ovatko muutoksen myötä yhdet tuomitut voittamaan ja toiset häviämään, vai voivatko kaikki olla lopulta hyötyjiä?

Keskustelijoina:

Juri Aaltonen, kv-päällikkö, STTK

Janne Ronkainen, ohjelmapäällikkö, SASK (Amnestyn ay-jaosto)

Share
2010, Tehdas
1 … 7 8 9 10