Seminaariraportti: Kansalaisaktivismin tulevaisuus – Kevytaktivismia vai järjestövaikuttamista?
Luonto-Liiton ja Voima-lehden noin 50 kuulijaa paikalle keränneessä seminaarissa kysytiin, miltä näyttää suomalaisen kansalaisaktivismin tulevaisuus. Yhteiskunnallinen toiminta ei enää välttämättä kanavoidu olemassaolevien järjestöjen kautta tapahtuvaksi vaikuttamistyöksi ja sitoutuminen kevenee. Pohdimme, miten ihmisille voidaan tarjota matalan kynnyksen paikkoja tulla mukaan joko perinteiseen järjestötyöhön tai epämuodolliseen kansalaistoimintaan.
Omassa puheenvuorossani korostin verkon merkitystä vaikuttamisareenana sekä nostin esille uusien osallistumismuotojen seitsemän muutostrendiä:
1. Yhteiskunnallisuudesta henkilökohtaisuuteen
2. Pitkäjänteisyydestä projektimaisuuteen
3. Paikallisuudesta ja kansainvälisyydestä verkkoon
4. Asiantuntijuudesta performatiivisuuteen
5. Rakenteista verkostoihin
6. Hallintokeskeisyydestä autonomisuureen
7. Kansalaisvaikuttamisesta kevytaktivismiin
Lisäksi tarhauskielto.fi -kampanjasta
oli henkilö esittelemässä eläinoikeusaktivismin uusimpia toimintamuotoja, Helsingin Nuorisolautakunnan puheenjohtaja Emma Kari pohti nuorten muuttuvia vaikuttamistapoja sekäArabianranta-Toukola-Vanhakaupunki kaupunginosayhdistyksen puheenjohtajaJanne Kareinen kertoi innostavia esimerkkejä siitä, miten yhteisöllisyyttä ja vaikuttamista on kehitetty kaupunginosatasolla.
Keskustelussa pohdittiin ylipäätään kansalaisaktivismin käsitettä, kevytaktivismin mielekkyyttä sekä yhteiskunnallinen ja henkillökohtaisen vaikuttamisen rajapintoja. Innostava sessio, joka toivottavasti synnytti uutta kipinää yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen ja tarjosi eväitä eri tahoille tarjota matalan kynnyksen vaikuttamisen paikkoja.
Leo Stranius
