Muistio tapaamisesta 23.3.2026

Sosiaalifoorumista kiinnostuneet ihmiset kokoontuivat Lapinlahden Lähteellä 23.3. kuuntelemaan alustuksia ja keskustelemaan. Juha Nurmela (juha.nurmela@iki.fi, 040 831 9466) kirjasi asioita muistiin. 

Kokous oli kutsuttu kokoon Suomen sosiaalifoorumin postituslistan ja sosiaalifoorumin kotisivun kautta sekä sähköpostiviesteillä.

Lapinlahden Lähteen auditoriossa oli koolla noin 20 henkeä. Illan aikana käsiteltiin sitä, miksi on aika järjestää maailmanparannuspäivät eli vuoden 2026 sosiaalifoorumi.  

Lähtökohdat: Hyvinvointivaltion perusteita murretaan, Orpon hallitus tekee, mitä työantajat haluavat, kansainvälisiä sopimuksia heitetään romukoppaan, ihmisoikeuksista ei piitata. Näyttää siltä, että kaikki menee pieleen, Demokratia ontuu, Ilmastonmuutosta ei saada kuriin.

Sitra peräänkuuluttaa uutta yhteiskuntasopimusta. Maailmanparantajien yhdistysten ja järjestöjen pitää tehdä oma yhteiskuntasopimus ja hyvinvointivaltion uudistaminen ihmisten lähtökodista.

Sveta Sirin kertoi lyhyesti Lapinlahden lähteestä. Nyt odotetaan Helsingin ehdotusta tilojen korjaamisesta.

Iltaan oli pyydetty kaksi alustajaa: Otto Kyyrönen (UTAK) ja Tuuli Hirvilammi  (Tampereen yliopisto)

• Otto alustuksen otsikko oli ”Kestääkö suomalainen hyvinvointivaltio Orpon hallituksen”. Poimintoja Oton esityksestä: Sosiaaliturvasta: Orpon hallituksen hallitusohjelma sisältää sosiaaliturvaan kohdistuvia leikkauksia noin 1,6 mrd. € edestä vuoden 2027 tasolla (Valtioneuvosto 2023). Esim. useiden etuuksien indeksikorotukset on jäädytetty vuosiksi 2024–2027, työttömyystuen lapsikorotukset ja suojaosa on poistettu sekä toimeentulotuen perusosaa on heikennetty ja sanktioita kiristetty.V uoden 2024 kehysriihessä hallitus päätti uusista sotu-leikkauksista, joilla tavoitellaan noin 0,3 mrd. € säästöä (Kyyrönen 2025). Näin ollen Orpon hallitus pyrkii säästämään sosiaaliturvasta 1,9 mrd. € tällä vaalikaudella. Leikkauksia on osin perusteltu niiden työllisyysvaikutuksilla, mutta VM:n työllisyysvaikutusarviot eivät ole uskottavia (Kyyrönen & Sund 2024).
• Julkisista palveluista: Sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisvastuu siirtyi hyvinvointialueille vuonna 2023. Suuri osa hyvinvointialueista on joutunut sopeuttamaan talouttaan alusta lähtien, koska niiden rahoitus alimitoitettiin (vuokrat + palkat + kuntien menoarviot). Orpon hallitus ei ole halunnut antaa alueille lisäaikaa alijäämien kattamiseen vaan kannustanut sopeutustoimia. Suomen sosiaali- ja terveyspalveluiden rahoituksessa on pitkäaikaisia ongelmia. Ongelmat eivät ole Orpon hallituksen syytä, mutta hallitus pyrkii ratkaisemaan ongelmia tavoilla, jotka monin tavoin pahentavat niitä. Työvoimapalveluiden järjestämisvastuu siirtyi kunnille vuonna 2025. Työvoimapalveluiden rahoituksessa on vastaavanlaisia ongelmia (työttömyysetuuksien rahoitusvastuu).
• Verotus: Orpon hallitus on tehnyt merkittäviä veromuutoksia. Yhtäältä arvonlisä- ja valmisteverotusta on kiristetty sekä ay-jäsenmaksujen verovähennys on poistettu. Toisaalta ylimmät rajaveroasteet on laskettu 60 %:sta 52 %:in sekä yhteisöverokantaa on alennettu 20 %:sta 18 %:in. Myös pieni- ja keskituloisten ansiotuloverotusta on kevennetty. Hallituksen veropäätökset lisäävät suurituloisten nettotuloja. Pieni- ja keskituloisten verotus kiristyy tai pysyy suhteellisen samana.
• Työmarkkinat: Paikallista sopimista on lisätty. Yhteistoimintalakia on muutettu. Irtisanomissuojaa on heikennetty. Määräaikaisten työsopimusten solmimista on helpotettu. Uudistukset heikentävät palkansaajien kollektiivista neuvotteluasemaa ja vievät Suomea kohti vähemmän keskitettyä järjestelmää. Ammattiliittojen työtaistelumahdollisuuksia on heikennetty.
• Täystyöllisyys: Suomalainen hyvinvointivaltio edellyttää täystyöllisyyttä, mutta se myös ylläpitää täystyöllisyyttä tukemalla kokonaiskysyntää ja talouskasvua. 1990-luvun laman jälkeen työttömyys jäi pysyvästi korkeammalle tasolle. Osa ekonomisteista väittää/uskoo, että Suomi on ollut lähellä täystyöllisyyttä korkeasta yöttömyysasteesta huolimatta. Toiset ekonomistit suhtautuvat väitteeseen varauksella. Tulevaisuudessa velkajarru tulee todennäköisesti heikentämään työllisyyttä (tai kasvattamaan työttömyyttä).
• Yhteenveto: Pohjoismainen malli rakentuu neljän pilarin varaan (Mogstad ym. 2025): julkiset investoinnit perhepolitiikkaan, koulutukseen ja terveyspalveluihin, keskitetyt palkkaratkaisut toimialojen sisällä ja välillä (pienet palkkaerot), korkeat sosiaalivakuutusmenot sekä korkea ja progressiivinen ansiotuloverotus.
• Suomalaisen hyvinvointivaltion peruspiirteet: (i) kattavat etuudet ja palvelut, (ii) progressiivinen verotus,(iii) keskitetyt palkkaratkaisut ja (iv) täystyöllisyys.

Tuulin alustuksen otsikko oli: ”Hyvinvointivaltio maapallon kantokyvyn rajoihin”

Kyseessä on planetaarinen kriisi: Seitsemän yhdeksästä planetaarisesta raja-arvosta on ylitetty: Ilmastonmuutos, Luonnon monimuotoisuuden heikkeneminen, Typen ja fosforin kierto eli ravinteiden liiallinen käyttö, Maankäytön muutokset, metsien hävittäminen, Makea vesi: pohjavesien ja jokien kuormitus, Kemiallinen saastuminen, ml. ihmisen luomat aineet kuten muovi, Merten happamoituminen: hiilipäästöjen vaikutus meriin.

Kyse on hyvin epätasa-arvoisen tulojaon aiheuttamasta ongelmasta

Ne, jotka kärsivät mm. ilmaston lämpenemisestä ovat kaikkien köyhimpiä ja joilla olisi parhaat edellytykset hidastaa ilmaston lämpenemistä ovat kaikkien varakkaimpia.

Rikkaiden maiden vastuu: Mitä korkeamman tulotason maa on, sitä enemmän planetaarisia rajoja on ylitetty (Fanning & Raworth 2025), Mitä köyhempi maa, sitä pienempi on ympäristökuorma. Sama yhteys myös eri kotitalouksien välillä: kaikissa maissa rikkaimmilla on suuremmat hiilijalanjäljet (Chancel 2022)

• Kohti ekohyvinvointivaltiota: Kollektiivista hyvinvointia planeetan rajoissa, Hyvinvointivaltioissa hyvä pohja: sääntelyä, kollektiivisia rajoja, julkisia palveluja, demokratia, Tarvitaan uudenlaisia politiikkatoimia. Uutta talousajattelua: Kiertotalous, Degrowth, kohtuutalous, ”kasvun jälkeinen talous”, Hyvinvointitalous
• Tarvitaan uudenlaista sosiaalipolitiikkaa: = Politiikkatoimenpiteitä, jotka edistävät samanaikaisesti ekologisen ja sosiaalisen kestävyyden tavoitteita, Hillitään ilmastopolitiikan eriarvoistavia vaikutuksia (esim. energiatuet), Turvataan peruspalvelut ja välttämättömyyskulutus (esim. universaalit peruspalvelut), Jaetaan resursseja rajallisella maapallolla (esim. varallisuusvero), Muutetaan työn ja toimeentulon muotoja (esim. perustulo, työajan lyhentäminen, työtakuu)
• KESKUSTELUOSIO

Oton ja Tuulin alusten jälkeen keskusteltiin jatkosta. Juha kertoi, että Arbikselle ei päästä, mutta Lapinlahden lähteellä on riittävästi tiloja, tosin kaikki eivät ole esteettömiä, mutta yritetään hoitaa niihin tiloihin etäosallistumisyhteydet.  Tukianomuksia on lähetetty tähän mennessä yli 10 taholle. Vuodelta 2023 on kohtuullinen siirtoraha käytettäväksi tänä vuonna. Voima-lehden syyskuun numeroon tulee 4-sivuinen maailmanparannuspäivien liite.

Juha esitti keskustelun alkajaisiksi kysymyksen Tehtäisiinkö yhdessä maailmanparannuspäivillä osallistujien/ ihmisten toiveita vastaava ehdotus/ vaatimus yhteiskuntasopimukseksi. Sitran on sellaista lanseerannut megatrendiensä julkaisun yhteydessä. 

Aiemmissa keskustelluissa ja illan keskustellussa tuli esiin. Nyt olisi tarpeen tekoihin viittaavat teemat ja esitykset. Saataisiinko Maailmanparannuspäivillä käyntiin jotakin, joka jatkuu kevään 2027 vaaleihin tai velkajarruttelun ajan vastavoimana.

Keskustelussa esitettyjä ideoita on tämän tekstin lopussa.

Valmisteluryhmässä ovat Juha Nurmela (vetäjä) Elina Vainikainen, Sirpa Baer, Jiri Mäntysalo ja Eero Yli-Vakkuri ja Natalia Baer.

Voiman liitteen tekstien hankkimiseen nimetään ryhmä myöhemmin, mutta  toistaiseksi siitä ovat Juha Nurmela, Yrjö Hakanen ja Johanna Lehmusmies. Jiri Mäntysalo tarjoutui taittamaan liitteen.

Valmisteluryhmä kokoontuu huhtikuun puolivälin tienoilla ja toukokuussa on ”yleiskokous”.  Voitte hyvillä mielin aloittaa tilaisuuksien suunnittelun syksyn maailmanparannuspäiville. Mielellään toisten kanssa. Myös esittelypöydät saataneen aikaiseksi.

Keskustelusta poimittua 23.3.2026

Muutos kuuluu kaikille

Toimitaan ja tehdään syyskuun jälkeenkin

Tuuli on kääntynyt

EAPN-Fin ehdottaa aiheiksi: tuloköyhyys, paperittomat, digiköyhyys

Nuorten työpajoja tulevaisuudesta

Muutos on meidän, talous haltuun

Donitsi talous

Pelko vai solidaarisuus

Prekaarius

Boikotit

Kurdit

Lähi-itä ja Palestiina

Ihmisoikeus tarkkailu

Korruptio (julkisella sektorilla)

Soten välintilinpäätös

Sodan ja varustautumisen kustannukset

Demokratisointi

Yhteiskuntasopimus uusiksi

Järjestäydytään yhteiseen tekemiseen; uudet muodot, paljon keskusteluita

PAND järjestää iltaklubin

Poliittinen runo tilaisuus

Ruoka-avun loppu

Makrotalousteorian sisältö

Verotuksen mahdollisuudet hyvinvoinnin jakamisessa.

Mielenterveys