Kansainväliset vieraat 2019

Suomen sosiaalifoorumi on globaalia oikeudenmukaisuutta ja tasa-arvoa edistävä tapahtuma. Se on osa kansainvälistä sosiaalifoorumien verkostoa ja maailmanlaajuista prosessia, joka kokoaa yhteen kansalaisliikkeet ja toimii alustana niiden väliselle vuoropuhelulle. Kansainvälisen ulottuvuutensa vuoksi tärkeä osa tämänkin vuoden Sosiaalifoorumia ovat kansainväliset vieraat.

Toukokuun ensimmäisenä viikonloppuna 4.-5.5.2019 työväenopisto Arbiksella järjestettävään Suomen sosiaalifoorumiin toivotetaankin tervetulleeksi osallistujia joka puolelta maailmaa.

İsmail Beşikçi

Sosiologi ja ihmisoikeusaktivisti İsmail Beşikçi luennoi viikonlopun aikana sekä suomeksi tulkattuna että kurdiksi Arbiksen juhlasalin lavalla. Lauantaina 4.5. klo 12.00 – 13.30 Beşikçi esiintyy tulkin kanssa aiheenaan ”Kurdikysymyksen ratkaisun avaimet” ja sunnuntaina 5.5. klo 13.00 – 14.30 luento kuullaan kurdin kielellä.

Beşikçi tunnetaan erityisesti Turkin kurdiväestön oikeuksien puolustajana ja historian sekä sosiaalisen aseman tutkijana. Hän on 50 vuotta kestäneen tutkimusuransa aikana julkaissut yli 30 teosta, jotka ovat joutuneet Turkissa ankaran sensuurin kohteeksi. Beşikçi on tulenaran tutkimuskohteensa vuoksi tuomittu lukuisia kertoja vankeuteen ja hän on viettänyt vuosia urastaan mielipidevankina Turkissa. Beşikçi on tinkimättömän työnsä ansiosta valittu sananvapausjärjestö PEN:in kunniajäseneksi ja palkittu lukuisten järjestöjen toimesta. Beşikçin rohkeus jatkaa tutkimustaan huolimatta yrityksistä hiljentää hänet ovat tehneet turkkilaisesta kansainvälisesti voimakkaan symbolin kurdien kamppailussa oikeuksistaan.

Beşikçin (s. 1939) vuonna 1969 kirjoittama ”Doğu Anadolu’nun Düzeni” (Itä-Anatolian tila) analysoi Turkin itäisten osien sosiopoliittista kehitystä. Teos mursi tabuja käsittelemällä avoimesti kurdiväestöä etnisenä vähemmistönä ja saattoi nuoren tutkijan ongelmiin. Turkin asevoimien kaapattua vallan maassa vuonna 1971 Beşikçi tuomittiin pitkään vankeuteen. Tämän jälkeen sosiologi on tasaisin väliajoin tuotu oikeuden eteen kriittisten kirjoitustensa johdosta. Yhteensä Beşikçi on viettänyt vankiloissa peräti 17 vuotta. Beşikçin asemasta kotimaassaan kertoo, että turkkilaisen sensuurin historiaa käsittelevä teos on omistanut kokonaisen kappaleen pelkästään hänen kirjojensa käsittelylle.

Muita Beşikçin tärkeitä töitä ovat hänen 1970-luvulla kirjoittamansa seitsenosainen sarja Turkin kemalistisen hallinnon suhteesta kurdivähemmistöön sekä vuonna 1991 alunperin ilmestynyt, englanniksi nimellä ”International Colony Kurdistan” julkaistu voimakas puheenvuoro kurdien itsemääräämisoikeuden puolesta.

Joaquim Belo

Joaquim Correa de Souza Belo on kotoisin Amapán osavaltiosta Brasilian Amazoniasta. Hän asuu keräilijäväestön asutusalueella, jossa yhteisö saa elantonsa açaimarjoista. Belo on Brasilian Amazonian keräilijäväestön kattojärjestön CNS:n (Conselho Nacional das Populações Extrativistas) puheenjohtaja. Brasilian Amazonian luonnonvaroihin liittyvät kysymykset ovat jälleen erittäin ajankohtaisia, sillä tuore presidentti Jair Bolsonaro muodostaa uhan sekä alueen väestölle että sen luonnolle. Belo puhuu Arbiksen luokassa 23 sunnuntaina 5.5. klo 15.30 – 17.00 aiheenaan ”Amazonian keräilijäväestön näkökulmia ilmastonmuutokseen ja Bolsonaron ajan Brasiliaan”.

CNS on vuonna 1985 perustettu, alun perin kuminkerääjien oikeuksien puolustamiseen keskittynyt kansanliike. Siitä tuli kansainvälisestikin tunnettu liikkeen johtajan Chico Mendesin 30 vuotta sitten tapahtuneen murhan myötä.

Kuminkerääjät ovat olleet Brasilian Amazonian huonompiosaisin maataloustyöläisten joukko. Sittemmin CNS on laajentunut puolustamaan myös muiden Brasilian Amazonian keräilijäyhteisöjen asemaa. Se tavoittelee ekologista maatalousreformia, eli eri kategorioihin kuuluvien keräilijäreservaattien perustamista, jotta alueilla asuvat keräilijät voivat suojella metsiä ja luonnonvaroja ja saada niistä samalla elannon. Se tavoittelee myös keräilijöiden elämänlaadun parantamista, järjestäytymistä sekä oikeuksien toteutumista. CNS:n käytännön vaatimuksiin kuuluvat mm. uusien keräilijäreservaattien perustaminen ja joidenkin olemassa olevien laajentaminen, reservaateissa olevien kolmansien osapuolten tilanteen ratkaiseminen, reservaateille suunnatun teknisen avun kehittäminen, metsänhoitosuunnitelmien hyväksyminen ja reservaattien käyttölupien myöntäminen, minimihintojen asettaminen keräilytuotteille, lainojen myöntäminen keräilijöille sekä reservaattien terveydenhuollon, koulutuksen, sanitaation ja asuntotuotannon kehittäminen.

CNS edustaa noin 800 ruohonjuuritason keräilijäorganisaatiota Brasilian Amazonian osavaltioissa: ammattiliittoja, osuuskuntia ja reservaattien asukkaiden yhdistyksistä. Sen toiminnan kulmakivi on reservaattien asukkaiden järjestäytyminen. Keräilijäreservaatteja/yhteishallinta-alueita on nykyisellään yli 400, niiden yhteenlaskettu pinta-ala on yli 60 miljoonaa hehtaaria ja niissä asuu yli 800 000 ihmistä. Brasilian nykyisen presidentin Jair Bolsonaron politiikka uhkaa Amazonian keräilijäväestön oikeuksia ja alueen luonnonvaroja monilla tavoin.

Sodfa Daaji

Sodfa Daaji on tunisialais-italialainen naisoikeusaktivisti ja organisoija. Hänen toimintansa on keskittynyt erityisesti pakolais- ja maahanmuuttajanaisten oikeuksien puolustamiseen sekä nuorten naisten rooliin solidaarisuuden rakentajina ja liikkeen voimahahmoina. Sodfa Daaji pureutuu ensin lauantaina 4.5. Arbiksen luokassa 23 klo 12.30 – 14.00 maahanmuuttajanaisista kerrottuihin narratiiveihin otsikolla ”Migrant Women in Europe and North Africa” ja sen jälkeen osallistuu samassa paikassa klo 14.30 – 16.00 paneelikeskusteluun ”Women’s Rights and Patriarchal Interpretations of Religions and Traditions”, jossa pohditaan keinoja purkaa perinteiden ja uskontojen patriarkaalisia tulkintoja.

Sodfa Daaji on pan-afrikkalaisen nuorisoliike Afrika Youth Movementin toinen puheenjohtaja ja European Network of Migrant Womenin jäsen. Hän on mukana Africans Rising -kollektiivin toiminnassa ja UNGEI:n (United Nations Gender Equality Initiative) nuorisotoimikunnassa. Hän on matkustanut viimeiset vuodet ympäri Eurooppaa ja Afrikkaa puhuen naisten oikeuksien puolesta.

Marta Musić

Marta Musić on feministinen ja dekoloniaalinen aktivisti-tutkija, jonka juuret ovat entisessä Jugoslaviassa ja Ranskassa. Hän toimii kansainvälisissä liikkeissä rakentaen siltoja ja luomalla solidaarisuusverkostoja kamppailujen, liikkeiden ja systeemisten vaihtoehtojen välille.

Tällä hetkellä Marta vaikuttaa Barcelonassa, missä hän on mukana järjestämässä Maailman sosiaalifoorumia transformatiivisista talouksista ja tekee väitöskirjaa radikaalien vaihtoehtojen lähentymisprosesseista ICTA-UAB-yliopistossa. Hän on myös Ranskan ATTAC:in kansainvälisen komission ja Systemic Alternatives -aloitteen jäsen.

Marta on mukana kahdessa osatapahtumassa: lauantaina 4.5. klo 12-13:30 hän puhuu Dialogue on systematic alternatives-tapahtumassa luokassa 43 ja sunnuntaina 5.5. klo 13-14:30 tapahtumassa Yhteistoiminnan mahdollisuudet paikallistalouksien ja yhteisvaurauden rakentamisessa, joka järjestetään luokassa 35.