Moniarvoisuus on teini-ikäisen Maailman sosiaalifoorumin vahvuus

Sosiaalifoorumeita on nyt järjestetty 14 vuotta. Vastoinkäymisistä ja kritiikistä huolimatta liike toimii edelleen maailman suurimpana aktivistien kohtaamispaikkana.

Maailman sosiaalifoorumi järjestettiin tänä vuonna Tunisissa. Foorumi ei vedä enää entisaikojen yleisömääriä, mutta paikalle saapui edelleen kymmeniä tuhansia uusliberalismia vastustavan kansalaisliikkeen edustajaa. Suomesta paikan päällä olivat muun muassa Kepa ja Siemenpuu-säätiö.

Monenkirjavista keskustelutilaisuuksista tunnettua foorumia on kritisoitu konkretian, yhtenäisyyden ja yksimielisyyden puutteesta, mutta kansalaisliikkeisiin erikoistunut Helsingin yliopiston Erik Castrén -instituutin tutkija Giuseppe Caruso muistuttaa, ettei yksimielisyyden saavuttaminen ole koskaan ollut foorumin tarkoituskaan.

”Alkuperäisten järjestäjien näkökulmasta foorumi on globaalin oikeudenmukaisuuden liikkeen ilmaus. Tarkoitus oli luoda tapahtuma, jossa on tilaa monenlaisille eri äänille”, hän sanoo.

Sekamelskasta uusia ajatuksia

Ensimmäinen foorumi järjestettiin Brasilian Porto Alegressa vuonna 2001. Tavoitteena oli luoda vastavoima samaan aikaan järjestettävälle Maailman talousfoorumille ja kohtaamispaikka kansalaisliikkeille.

Huippuvuosina tilaisuuteen saapui jopa 150000 ihmistä ympäri maailmaa. Samalla syntyivät myös alueelliset ja paikalliset foorumit, kuten Suomen sosiaalifoorumi. Sittemmin foorumi on alettu järjestää joka toinen vuosi eikä sen ajankohta ole enää Maailman talousfoorumiin sidottu. Moniarvoisuutta, monipuolisuutta ja riippumattomuutta painottava peruskirja on kuitenkin säilynyt samana. Sosiaalifoorumi ei pyri edustamaan globaalia kansalaisyhteiskuntaa, vaan pikemminkin kokoamaan eri liikkeitä yhteen.

Foorumi ei siksi esitä yhteisiä kannanottoja, kuten vaikkapa monet YK-kokoukset tekevät.

Kriitikoiden mielestä tapahtuma on jäänyt sekavaksi keskustelukerhoksi ilman konkreettisia tavoitteita tai vaikutuksia. Vuodesta 2002 asti foorumeihin osallistuneen Caruson mukaan moniäänisyys on kuitenkin vahvuus.

”Alusta alkaen foorumilla ei ollut erityistä poliittista tavoitetta, vaan tavoitteena oli kyky ajatella ’laatikon ulkopuolella’. Sitä ei voitaisi saavuttaa, jos tavoitteet olisivat tarkkoja”, hän kuvailee.

Konkretian puute ei hänen mukaansa myöskään tarkoita, etteikö toimintaa voisi silti syntyä. Kun toisistaan aiemmin tietämättömät aktivistit kohtaavat, tuloksena voi olla uusia verkostoja ja lopulta toimintaa.

Esimerkiksi Irakin sodan vastaisten jättimielenosoitusten vuonna 2003 on ajateltu saaneen alkunsa Euroopan sosiaalifoorumin yhteydessä. Foorumit ovat myös antaneet monille liikkeille, kuten arabikevään ja Occupy Wall Street -liikkeen aktivisteille, mahdollisuuden kohdata.

 

Artikkeli on ilmestynyt Suomen sosiaalifoorumi 2015 -lehdessä.

Share

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.