Sosiaalifoorumi 2019 alkaa lauantaina!

18. Suomen sosiaalifoorumi järjestetään tulevana viikonloppuna 4.-5.5.2019 työväenopisto Arbiksella. Sosiaalifoorumi toimii alustana kansalaiskeskustelulle ja sinne järjestää tilaisuuksia joukko erilaisia kansalaisjärjestöjä, verkostoja, yhteiskunnallisia liikkeitä, ay-liikkeitä sekä kirkollisia ja kulttuurialan toimijoita. Sosiaalifoorumiin on vapaa pääsy ja sen tilaisuudet ovat avoimia kaikille kiinnostuneille. Täysi-ikäisyyden kynnyksellä oleva tapahtuma on säilyttänyt asemansa merkittävänä yhteiskunnallisten liikkeiden kohtaamisen areenana ja keskustelun edistäjänä.

– Suomen sosiaalifoorumi on ylpeästi osa kansainvälistä verkostoa, joka on tehnyt työtä oikeudenmukaisemman ja tasa-arvoisemman maailman puolesta jo lähes 20 vuotta. Sosiaalifoorumi on alusta, jolle sisällön antavat tapahtuman ohjelman luovat järjestöt ja liikkeet. Esillä on tänä vuonna erittäin ajankohtaisia ja tärkeitä kysymyksiä esimerkiksi Pohjois-Afrikan naisten asemasta, sosiaaliturvasta, rauhanliikkeen ja ympäristöliikkeen yhteistyöstä ja kurdien asemasta Turkin hallinnon alaisuudessa. Kiinnostavuutta lisää entisestään niiden ajoittuminen poliittisesti herkkään hetkeen, toteaa Sosiaalifoorumin ohjausryhmän puheenjohtaja Heikki Ketoharju.

Suomen sosiaalifoorumin pääteema on tänä vuonna Polkuja järjestelmien muutokseen. Teema kuvaa valintoja, joita joudumme yhteisöinä tekemään edessämme haarautuvien vaihtoehtojen välillä. Aikaamme määrittävät poliittinen epävarmuus esimerkiksi sosiaaliturvan tai vanhustenhoidon muutoksissa ja kriisit ilmastonmuutoksesta autoritarismin nousuun. Sosiaalifoorumi antaakin atomisoituneille ja toisistaan irrallaan toimiville mahdollisuuden nähdä yhteydet kamppailujensa välillä.

– Ongelmat ovat yhteisiä, joten niin ovat myös ratkaisut. Sosiaalifoorumin voima perustuu solidaarisuuteen, jonka se kykenee ympärillään synnyttämään. Edellisen hallituskauden aikana Sosiaalifoorumi menetti leikkausten vuoksi valtionrahoituksensa, joten sen jatkuminen on perustunut täysin kansalaisjärjestöjen, ryhmien, liikkeiden ja kirkollisten toimijoiden yhteishenkeen. Se on itsessään solidaarisuuden voimannäyte, vahvistaa Ketoharju.

Pääteema jakautuu viiteen osioon, jotka käsittelevät mm. ympäristöoikeudenmukaisuutta, työelämää ja vähemmistökulttuureja. Ajankohtaisissa paneeleissa käydään läpi sosiaaliturvaa, sote-uudistusta, perustuloa ja EU:n Green New Dealia alojen tärkeimpien asiantuntijoiden johdolla. Kansainvälisen ulottuvuutensa vuoksi tärkeä osa tämänkin vuoden Sosiaalifoorumia ovat kansainväliset vieraat. Paikalle saapuvatkin mm. kurdikysymyksen ratkaisuista luennoiva sosiologi-kirjailija ja sananvapausjärjestö PEN:in kunniajäsen İsmail Beşikçi, Brasilian poliittisesta tilanteesta kertova Amazonian keräilijäväestön kattojärjestön CNS:n puheenjohtaja Joaquim Belo sekä tunisialais-italialainen naisoikeusaktivisti ja organisoija Sodfa Daaji.

Katso Sosiaalifoorumin koko ohjelma

Lataa ohjelmaesite tästä


Lisätietoa, materiaalit ja haastattelupyynnöt:

Joel Aaltonen
Viestintäkoordinaattori / Sosiaalifoorumi
tiedotus@sosiaalifoorumi.fi
+358503207248

Seuraa Suomen sosiaalifoorumia sosiaalisessa mediassa:

www.sosiaalifoorumi.fi
www.facebook.com/sosiaalifoorumi
twitter.com/sosiaalifoorum1
www.instagram.com/sosiaalifoorumi

Share

Sosiaalifoorumin kansainväliset vieraat esittelyssä

Suomen sosiaalifoorumi on globaalia oikeudenmukaisuutta ja tasa-arvoa edistävä tapahtuma. Se on osa kansainvälistä sosiaalifoorumien verkostoa ja maailmanlaajuista prosessia, joka kokoaa yhteen kansalaisliikkeet ja toimii alustana niiden väliselle vuoropuhelulle. Kansainvälisen ulottuvuutensa vuoksi tärkeä osa tämänkin vuoden Sosiaalifoorumia ovat kansainväliset vieraat.

Toukokuun ensimmäisenä viikonloppuna 4.-5.5.2019 työväenopisto Arbiksella järjestettävään Suomen sosiaalifoorumiin toivotetaankin tervetulleeksi osallistujia joka puolelta maailmaa. Tapahtumien yhteyteen on mahdollista sopia haastatteluja vieraidemme kanssa. Olethan etukäteen yhteydessä (tiedotus@sosiaalifoorumi.fi), jotta voimme sopia haastattelujen aikatauluista ja kuvien ottamisesta.


İsmail Beşikçi


Sosiologi ja ihmisoikeusaktivisti İsmail Beşikçi luennoi viikonlopun aikana sekä suomeksi tulkattuna että kurdiksi Arbiksen juhlasalin lavalla. Lauantaina 4.5. klo 12.00 – 13.30 Beşikçi esiintyy tulkin kanssa aiheenaan ”Kurdikysymyksen ratkaisun avaimet” ja sunnuntaina 5.5. klo 13.00 – 14.30 luento kuullaan kurdin kielellä.

Beşikçi tunnetaan erityisesti Turkin kurdiväestön oikeuksien puolustajana ja historian sekä sosiaalisen aseman tutkijana. Hän on 50 vuotta kestäneen tutkimusuransa aikana julkaissut yli 30 teosta, jotka ovat joutuneet Turkissa ankaran sensuurin kohteeksi. Beşikçi on tulenaran tutkimuskohteensa vuoksi tuomittu lukuisia kertoja vankeuteen ja hän on viettänyt vuosia urastaan mielipidevankina Turkissa. Beşikçi on tinkimättömän työnsä ansiosta valittu sananvapausjärjestö PEN:in kunniajäseneksi ja palkittu lukuisten järjestöjen toimesta. Beşikçin rohkeus jatkaa tutkimustaan huolimatta yrityksistä hiljentää hänet ovat tehneet turkkilaisesta kansainvälisesti voimakkaan symbolin kurdien kamppailussa oikeuksistaan.

Beşikçin (s. 1939) vuonna 1969 kirjoittama ”Doğu Anadolu’nun Düzeni” (Itä-Anatolian tila) analysoi Turkin itäisten osien sosiopoliittista kehitystä. Teos mursi tabuja käsittelemällä avoimesti kurdiväestöä etnisenä vähemmistönä ja saattoi nuoren tutkijan ongelmiin. Turkin asevoimien kaapattua vallan maassa vuonna 1971 Beşikçi tuomittiin pitkään vankeuteen. Tämän jälkeen sosiologi on tasaisin väliajoin tuotu oikeuden eteen kriittisten kirjoitustensa johdosta. Yhteensä Beşikçi on viettänyt vankiloissa peräti 17 vuotta. Beşikçin asemasta kotimaassaan kertoo, että turkkilaisen sensuurin historiaa käsittelevä teos on omistanut kokonaisen kappaleen pelkästään hänen kirjojensa käsittelylle.

Muita Beşikçin tärkeitä töitä ovat hänen 1970-luvulla kirjoittamansa seitsenosainen sarja Turkin kemalistisen hallinnon suhteesta kurdivähemmistöön sekä vuonna 1991 alunperin ilmestynyt, englanniksi nimellä ”International Colony Kurdistan” julkaistu voimakas puheenvuoro kurdien itsemääräämisoikeuden puolesta.


Joaquim Belo

Joaquim Correa de Souza Belo on kotoisin Amapán osavaltiosta Brasilian Amazoniasta. Hän asuu keräilijäväestön asutusalueella, jossa yhteisö saa elantonsa açaimarjoista. Belo on Brasilian Amazonian keräilijäväestön kattojärjestön CNS:n (Conselho Nacional das Populações Extrativistas) puheenjohtaja. Brasilian Amazonian luonnonvaroihin liittyvät kysymykset ovat jälleen erittäin ajankohtaisia, sillä tuore presidentti Jair Bolsonaro muodostaa uhan sekä alueen väestölle että sen luonnolle. Belo puhuu Arbiksen luokassa 23 sunnuntaina 5.5. klo 15.30 – 17.00 aiheenaan ”Amazonian keräilijäväestön näkökulmia ilmastonmuutokseen ja Bolsonaron ajan Brasiliaan”.

Joaquim Belo kantaa Chico Mendesin kuvaa yhdessä Mendesin lapsenlapsenlapsen Lívia Mendesin kanssa. Kuva: Kirsi Chavda

CNS on vuonna 1985 perustettu, alun perin kuminkerääjien oikeuksien puolustamiseen keskittynyt kansanliike. Siitä tuli kansainvälisestikin tunnettu liikkeen johtajan Chico Mendesin 30 vuotta sitten tapahtuneen murhan myötä.

Kuminkerääjät ovat olleet Brasilian Amazonian huonompiosaisin maataloustyöläisten joukko. Sittemmin CNS on laajentunut puolustamaan myös muiden Brasilian Amazonian keräilijäyhteisöjen asemaa. Se tavoittelee ekologista maatalousreformia, eli eri kategorioihin kuuluvien keräilijäreservaattien perustamista, jotta alueilla asuvat keräilijät voivat suojella metsiä ja luonnonvaroja ja saada niistä samalla elannon. Se tavoittelee myös keräilijöiden elämänlaadun parantamista, järjestäytymistä sekä oikeuksien toteutumista. CNS:n käytännön vaatimuksiin kuuluvat mm. uusien keräilijäreservaattien perustaminen ja joidenkin olemassa olevien laajentaminen, reservaateissa olevien kolmansien osapuolten tilanteen ratkaiseminen, reservaateille suunnatun teknisen avun kehittäminen, metsänhoitosuunnitelmien hyväksyminen ja reservaattien käyttölupien myöntäminen, minimihintojen asettaminen keräilytuotteille, lainojen myöntäminen keräilijöille sekä reservaattien terveydenhuollon, koulutuksen, sanitaation ja asuntotuotannon kehittäminen.

CNS edustaa noin 800 ruohonjuuritason keräilijäorganisaatiota Brasilian Amazonian osavaltioissa: ammattiliittoja, osuuskuntia ja reservaattien asukkaiden yhdistyksistä. Sen toiminnan kulmakivi on reservaattien asukkaiden järjestäytyminen. Keräilijäreservaatteja/yhteishallinta-alueita on nykyisellään yli 400, niiden yhteenlaskettu pinta-ala on yli 60 miljoonaa hehtaaria ja niissä asuu yli 800 000 ihmistä. Brasilian nykyisen presidentin Jair Bolsonaron politiikka uhkaa Amazonian keräilijäväestön oikeuksia ja alueen luonnonvaroja monilla tavoin.


Sodfa Daaji

Sodfa Daaji on tunisialais-italialainen naisoikeusaktivisti ja organisoija. Hänen toimintansa on keskittynyt erityisesti pakolais- ja maahanmuuttajanaisten oikeuksien puolustamiseen sekä nuorten naisten rooliin solidaarisuuden rakentajina ja liikkeen voimahahmoina. Sodfa Daaji pureutuu ensin lauantaina 4.5. Arbiksen luokassa 23 klo 12.30 – 14.00 maahanmuuttajanaisista kerrottuihin narratiiveihin otsikolla ”Migrant Women in Europe and North Africa” ja sen jälkeen osallistuu samassa paikassa klo 14.30 – 16.00 paneelikeskusteluun ”Women’s Rights and Patriarchal Interpretations of Religions and Traditions”, jossa pohditaan keinoja purkaa perinteiden ja uskontojen patriarkaalisia tulkintoja.

Sodfa Daaji on pan-afrikkalaisen nuorisoliike Afrika Youth Movementin toinen puheenjohtaja ja European Network of Migrant Womenin jäsen. Hän on mukana Africans Rising -kollektiivin toiminnassa ja UNGEI:n (United Nations Gender Equality Initiative) nuorisotoimikunnassa. Hän on matkustanut viimeiset vuodet ympäri Eurooppaa ja Afrikkaa puhuen naisten oikeuksien puolesta.


Marta Musić

Marta Musić on feministinen ja dekoloniaalinen aktivisti-tutkija, jonka juuret ovat entisessä Jugoslaviassa ja Ranskassa. Hän toimii kansainvälisissä liikkeissä rakentaen siltoja ja luomalla solidaarisuusverkostoja kamppailujen, liikkeiden ja systeemisten vaihtoehtojen välille.

Tällä hetkellä Marta vaikuttaa Barcelonassa, missä hän on mukana järjestämässä Maailman sosiaalifoorumia transformatiivisista talouksista ja tekee väitöskirjaa radikaalien vaihtoehtojen lähentymisprosesseista ICTA-UAB-yliopistossa. Hän on myös Ranskan ATTAC:in kansainvälisen komission ja Systemic Alternatives -aloitteen jäsen.

Marta on mukana kahdessa osatapahtumassa: lauantaina 4.5. klo 12-13:30 hän puhuu Dialogue on systematic alternatives-tapahtumassa luokassa 43 ja sunnuntaina 5.5. klo 13-14:30 tapahtumassa Yhteistoiminnan mahdollisuudet paikallistalouksien ja yhteisvaurauden rakentamisessa, joka järjestetään luokassa 35.


Lisätietoa, materiaalit ja haastattelupyynnöt:

Joel Aaltonen
Viestintäkoordinaattori / Sosiaalifoorumi
tiedotus@sosiaalifoorumi.fi
+358503207248

Seuraa Suomen sosiaalifoorumia sosiaalisessa mediassa:

www.sosiaalifoorumi.fi
www.facebook.com/sosiaalifoorumi
twitter.com/sosiaalifoorum1
www.instagram.com/sosiaalifoorumi

Share

Sosiaalifoorumin vuoden 2019 ohjelma on julkaistu!

Ohjelma 2019:

Lauantain ohjelma

Sunnuntain ohjelma


Toukokuun ensimmäisenä viikonloppuna 4.-5.5.2019 Helsingissä työväenopisto Arbiksella (Dagmarinkatu 3) järjestettävän Suomen sosiaalifoorumin pääteema on Polkuja järjestelmien muutokseen. Pääteema jakautuu viiteen osioon, jotka käsittelevät mm. ympäristöoikeudenmukaisuutta, työelämää ja vähemmistökulttuureja.

Kriisit ja epävarmuus määrittävät tätä hetkeä. Vanha järjestys on järkkynyt, mutta uusi on vielä hämärän peitossa. Ilmastonmuutos, syrjintä, syrjään jääminen, työelämän mullistukset, kansalaistoiminnan kahlitseminen sekä autoritarismin nousu hallitsevat ja sumentavat näkökenttäämme. Näemme ongelmat irrallaan toisistaan ja jäämme yksinäisiksi toimiessamme niiden ratkaisemiseksi. Sosiaalifoorumin tehtävä on tuoda näkyviksi yhteydet kamppailujemme välillä. Ongelmat ovat yhteisiä. Niin ovat myös ratkaisut.

Ohjelma teemoittain:

Rauha ja yhteisöllinen muutos – syrjimättömyys – seis rasismi – vähemmistökulttuurit

Sosiaalifoorumin arvoihin kuuluu keskeisenä osana globaalin oikeudenmukaisuuden ja tasa-arvon edistäminen. Päämääränä on maailmanlaajuinen solidaarisuus, joka vahvistaa ihmisoikeuksien toteutumista ja demokratian periaatteita. Rauhan ja yhteisöllisen muutoksen teeman alla järjestetään näitä pohjavireitä monipuolisesti eri näkökulmista tarkastelevia tapahtumia. Mukana on keskusteluja ja työpajoja mm. pakolaisuudesta ja paperittomuudesta, uskosta ja rauhasta sekä tasavertaisuutta uhkaavista fasistisista liikkeistä.

Jalka kahdessa paikassa – uusi kansalaistoiminta – DIY

Sosiaalifoorumin toiminnan peruskivi ja elinehto ovat järjestöt sekä kansalaisaktivismi. Tänä vuonna järjestettävä Suomen sosiaalifoorumi on järjestyksessään jo kahdeksastoista, ja moni asia on muuttunut niin järjestökentällä kuin maailmassakin täysi-ikäisyyden kynnyksellä olevan foorumin olemassaolon aikana. Kuinka kansalaistoiminta on muuttunut ja mikä sen kukoistuksen mahdollistaisi poliittisten ja taloudellisten hyökyaaltojen keskellä? Teemaan sisältyy paneeleja ja tapahtumia mm. vapaaehtoistoiminnan vahvistamisesta, nuorten osallisuudesta sekä maailmantuskasta.

Työelämä ja talous: kätketyt kamppailut

Talousajattelun asettamat rajat ja niistä vapautuminen ovat keskeisessä roolissa etsittäessä uusia polkuja muutokseen. Sosiaalifoorumin peruskirja kertoo liikkeen syntyneen vastustamaan uusliberalismia, pääoman valtaa sekä imperialismia. Tänä vuonna Sosiaalifoorumissa työelämään ja talouteen voi pureutua mm. keskusteluilla EU:n arvojen muutoksista ja uuden soten mahdollisuuksista, tutustumalla elävään journalismiin ja pelaamalla rahan olemusta selittävää lautapeliä.

Valtarakenteiden haastaminen kulttuurin ja median keinoin – Marginaalit auki!

Sosiaalifoorumi on uuden ajattelun ja vaihtoehtojen areena. Valtarakenteiden haastaminen avaa uusia polkuja muutokseen, ja viime vuosina erityisen tärkeään asemaan tässä työssä ovat kohonneet uudenlaiset median ja kulttuurin muodot. Tämän vuoden Sosiaalifoorumissa pohditaankin keinoja uusien haasteiden asettamiseen ja tapoja hyödyntää uusia median muotoja.

Ympäristöoikeudenmukaisuus

Ympäristökysymykset muodostavat yhden merkittävimmistä areenoista kamppailussa globaalin oikeudenmukaisuuden puolesta. Pyrkimykset ilmastonmuutoksen torjumiseen, luonnonvarojen kestävään käyttöön ja uuden teknologian hyödyntämiseen kietoutuvat kysymyksiin tarvittavien toimenpiteiden taakan jakaantumisesta ja ratkaisujen solidaarisuudesta. Sosiaalifoorumissa kysymykset kohdataan erilaisista perspektiiveistä ruohonjuuritasolta systeemitason poliittisten muutosten mahdollisuuteen. Käsittelyssä ovat mm. eurooppalainen Green New Deal, väkivallaton suora toiminta ilmastoliikkeessä, biokulttuuriset elämänperinnöt sekä Amazonian keräilijäväestön näkökulmat ilmastonmuutokseen.


Lisätietoa ja haastattelupyynnöt:

Joel Aaltonen
Viestintäkoordinaattori / Sosiaalifoorumi
tiedotus@sosiaalifoorumi.fi
+358503207248

Seuraa Suomen sosiaalifoorumia sosiaalisessa mediassa:

www.sosiaalifoorumi.fi
www.facebook.com/sosiaalifoorumi
twitter.com/sosiaalifoorum1
www.instagram.com/sosiaalifoorumi

Share

Sosiaalifoorumi etsii Polkuja järjestelmien muutokseen

Toukokuun ensimmäisenä viikonloppuna 4.-5.5.2019 Helsingissä työväenopisto Arbiksella (Dagmarinkatu 3) järjestettävä Suomen sosiaalifoorumi pureutuu tänä vuonna monisäikeisten ongelmavyyhtien purkamiseen. Kriisit ja epävarmuus määrittävät tätä hetkeä. Vanha järjestys on järkkynyt, mutta uusi on vielä hämärän peitossa. Ilmastonmuutos, syrjintä, syrjään jääminen, työelämän mullistukset, kansalaistoiminnan kahlitseminen sekä autoritarismin nousu hallitsevat ja sumentavat näkökenttäämme. Näemme ongelmat irrallaan toisistaan ja jäämme yksinäisiksi toimiessamme niiden ratkaisemiseksi. Sosiaalifoorumin tehtävä on tuoda näkyviksi yhteydet kamppailujemme välillä. Ongelmat ovat yhteisiä. Niin ovat myös ratkaisut.

Arbiksella valaistaan tapahtuman pääteemana Polkuja järjestelmien muutokseen. Pääteema jakautuu viiteen osioon, jotka käsittelevät mm. ympäristöoikeudenmukaisuutta, työelämää ja vähemmistökulttuureja. Sosiaalifoorumin kansainvälisenä vieraana on sosiologi-kirjailija ja sananvapausjärjestö PEN:in kunniajäsen İsmail Beşikçi (ks. lisää alla). Tarkka ohjelma ja aikataulut julkaistaan tulevilla viikoilla. Ilmoittautuminen osatapahtumien järjestäjäksi on käynnissä vielä 5.4. asti Sosiaalifoorumin sivuilla (https://sosiaalifoorumi.fi/jarjesta-seminaari/).

Tapahtuman viralliset jatkot järjestetään lauantaina Mascot Barissa (Neljäs linja 2) kello 19.00 alkaen. Keskustelu ja verkostoituminen jatkuvat loistavien esiintyjien (Merikukka Duo, VILJA ja Artsi!) ja hauskan ohjelman parissa. Liput ennakkoon 5,50 € ja ovelta 6 €. Eteispalvelumaksu lipun ostaneille 1 € (norm. 2 €). Ennakkoliput nyt myynnissä: https://www.tiketti.fi/iltajuhlat-sosiaalifoorumi-pand-mascot-bar-live-stage-lippuja/61288

İsmail Beşikçi Sosiaalifoorumin kansainväliseksi vieraaksi

Sosiaalifoorumin kansainväliseksi vieraaksi saapuu tänä vuonna sosiologi ja ihmisoikeusaktivisti İsmail Beşikçi. Beşikçi tunnetaan erityisesti Turkin kurdiväestön oikeuksien puolustajana ja historian sekä sosiaalisen aseman tutkijana. Hän on 50 vuotta kestäneen tutkimusuransa aikana julkaissut yli 30 teosta, jotka ovat joutuneet Turkissa ankaran sensuurin kohteeksi. Beşikçi on tulenaran tutkimuskohteensa vuoksi tuomittu lukuisia kertoja vankeuteen ja hän on viettänyt vuosia urastaan mielipidevankina Turkissa. Beşikçi on tinkimättömän työnsä ansiosta valittu sananvapausjärjestö PEN:in kunniajäseneksi ja palkittu lukuisten järjestöjen toimesta. Beşikçin rohkeus jatkaa tutkimustaan huolimatta yrityksistä hiljentää hänet ovat tehneet turkkilaisesta kansainvälisesti voimakkaan symbolin kurdien kamppailussa oikeuksistaan.

Beşikçin (s. 1939) vuonna 1969 kirjoittama ”Doğu Anadolu’nun Düzeni” (Itä-Anatolian tila) analysoi Turkin itäisten osien sosiopoliittista kehitystä. Teos mursi tabuja käsittelemällä avoimesti kurdiväestöä etnisenä vähemmistönä ja saattoi nuoren tutkijan ongelmiin. Turkin asevoimien kaapattua vallan maassa vuonna 1971 Beşikçi tuomittiin pitkään vankeuteen. Tämän jälkeen sosiologi on tasaisin väliajoin tuotu oikeuden eteen kriittisten kirjoitustensa johdosta. Yhteensä Beşikçi on viettänyt vankiloissa peräti 17 vuotta. Beşikçin asemasta kotimaassaan kertoo, että turkkilaisen sensuurin historiaa käsittelevä teos on omistanut kokonaisen kappaleen pelkästään hänen kirjojensa käsittelylle.

Muita Beşikçin tärkeitä töitä ovat hänen 1970-luvulla kirjoittamansa seitsenosainen sarja Turkin kemalistisen hallinnon suhteesta kurdivähemmistöön sekä vuonna 1991 alunperin ilmestynyt, englanniksi nimellä ”International Colony Kurdistan” julkaistu voimakas puheenvuoro kurdien itsemääräämisoikeuden puolesta.

Lisätietoa ja haastattelupyynnöt:

Joel Aaltonen
Viestintäkoordinaattori / Sosiaalifoorumi
tiedotus@sosiaalifoorumi.fi
+358503207248

Seuraa Suomen sosiaalifoorumia sosiaalisessa mediassa:

www.sosiaalifoorumi.fi
www.facebook.com/sosiaalifoorumi
twitter.com/sosiaalifoorum1
www.instagram.com/sosiaalifoorumi

Share