Työttömyysturva ja työeläkejärjestelmät

TAUSTAA:

Tutkimusten mukaan monetkaan nuoret eivät enää luota saavansa kunnollista eläkettä, eivätkä usko pääsevänsä ansiosidonnaisen työttömyysturvan piiriin. Mitä useammat suomalaiset menettävät luottamuksensa yhteisesti hoidettuun ja valvottuun järjestelmään, sitä useampi turvautuu yksityiseen vakuuttamiseen. Tästä seuraa julkisten turvajärjestelmien hidas tuhoutuminen, koska uudet sukupolvet eivät enää haluakaan rahoittaa julkisen turvan kuluja.

TAVOITE:

Pohtia yhdessä, miten ammattiosastojen ja kansalaisjärjestöjen tulisi asettaa selkeät ja helposti avautuvat tavoitteet julkisen ja valvotun sosiaalivakuutuksen parantamiseksi, niin että ihmiset jälleen alkaisivat uskoa yhteisen toiminnan voimaan.

Puhujat:

–          Tilastokeskuksen yliaktuuri Olli Savela, jonka alustuksen otsikkona on Julkisen sektorin rahoitus

–          Suomen Elintarviketyöläisten Liiton työttömyyskassa johtaja Seppo Niininen, joka alustuksessaan pohtii miten osa-aikaisten ja pätkätyöläisten ansiosidonnaista työttömyysturvajärjestelmää tulisi parantaa nykyaikaan sopivammaksi

–          KELAn tutkija Pertti Honkanen avaa työeläkekeskustelua pohtimalla työeläkerahastojen roolia ja mahdollisuuksia

Kommenttipuheenvuoron käyttää tutkija Ritva Pitkänen, joka pohtii, mihin yritysten voitot oikein valuvat.

Share

Kansalaisaktivismin tulevaisuus: Kevytaktivismia vai järjestövaikuttamista?

Seminaarissa keskustellaan suomalaisen kansalaisaktivismin tulevaisuudesta. Yhteiskunnallinen toiminta ei välttämättä kanavoidu
olemassaolevien järjestöjen kautta tapahtuvaksi vaikuttamistyöksi jasitoutuminen kevenee. Seminaarissa pohditaan, miten ihmisille voidaan tarjota matalan kynnyksen paikkoja tulla mukaan joko perinteiseen järjestötyöhön tai epämuodolliseen kansalaistoimintaan.

Puhujina ovat. mm. Luonto-Liiton pääsihteeri, tutkija, Leo Stranius ja muita kansalaisaktivisteja.

Järjestäjä: Luonto-Liitto

Share

Kuka on köyhän asialla?

Perusturvan tasosta ja korotustarpeista, sekä sen muodostumisperusteista
kaivataan avointa ja rakentavaa keskustelua. Seminaarin tavoitteena on luoda
edellytyksiä vahvemman yhteisen tahtotilan luomiseksi perusturvan
parantamiseksi.

Vastuunkantoa heikoimmassa asemassa olevista odotetaan ennen kaikkea
politiikoilta. Apuun on huudettu myös ammattiyhdistysliikettä. Kenen asia
köyhän asia on? Miksi poliittiset toimijat eivät kykene päätöksentekoon,
missä menee etujärjestöjen edunvalvonnan raja?

Heikki Hiilamo, tutkimusprofessori, KELA

Markku Salomaa, edunvalvontayksikön johtaja,  STTK

Järjestävät: Toimihenkilöunioni TU ja Työväen Sivistysliitto TSL

Share

EU- ja kuntapalvelut

EU- JA KUNTAPALVELUT

Keskustelutilaisuus sosiaalifoorumissa la 24.4.2010 klo 12.00-13.45. Tilaisuuden vetää Vaihtoehto EU:lle Tiedotuskeskus ry:n puheenjohtaja Olli Salin

TILAA MARKKINAVOIMILLE

Kuluneiden vuosien aikana menojen leikkauksille on keksitty jos jonkinlaisia selityksiä kuten lama, julkisten palveluiden tehokkuuden lisääminen, väestön ikääntyminen ja varautuminen kasvaviin menoihin. On kierretty todellista syytä, joka on ollut tietoinen poliittinen ja myös ideologinen valinta. Sen taustalta löytyvät myös selvät uusliberalistiset talousopit. Näiden oppien mukaan julkisen sektorin suurta osuutta pidetään vääristymänä, joka pitää oikaista ja tehdä tilaa markkinavoimille ja yksityiselle voitontavoittelulle. Lyhyesti sanottuna kyse on EU:n talouspoliittisen linjan noudattamisesta. Merkittävä hanke oli EU:lle valmisteltu perustuslaki, ns. Lissabonin sopimus.  Varmaan ensimmäistä kertaa maailman mitassa perustuslakiin on kirjattu uusliberalistiset talouslinjat. Paljon mainostettu peruspalveluiden pysyminen omissa käsissä on suorastaan valheellinen.

PERUSPALVELUT POIS KANSALLISESTA PÄÄTÖSVALLASTA?

Onkin pakko kysyä, miksi nykyiseen perustuslakiesitykseen ei haluttu kirjata vanhaa tekstiä jonka mukaan ” peruspalvelut ovat jäsenvaltioiden kansallisessa päätösvallassa.”? Perustuslaki siis sisältää tavoitteen, jonka mukaan unioni kaikissa toimissaan noudattaa vapaan kilpailun ja markkinatalouden oppeja se merkitsee kaupallisuuden tunkeutumista sellaisillekin alueille, joihin me emme ole tottuneet. Puhutaan vesihuollosta, koulutuksesta, yksityisistä sairaanhoito- ja vanhuspalveluista. Esimerkki Helsingistä on nyt jo surullisen kuuluisa vammaisten ja vanhusten kuljetuspalvelujärjestelmä, jossa monien yksityisyrittäjien – taxien – tilalle kaupunki on rakentanut käytännössä yhden yhtiön monopolin.

Perustuslaki sisältää maininnat EU:n laajentuneista oikeuksista solmia kansainväliset sopimukset jäsenvaltioiden asemesta ja puolesta. Samalla kun EU:n toimialue laajenee merkittävästi on ainoastaan EU:lla oikeus toimia – eli antaa määräyksiä, lakeja, direktiivejä jne. –  kaupan alalla toimialueesta riippumatta.

TERVETULOA KESKUSTELEMAAN KAIKKIA KANSALAISIA KOSKEVISTA PALVELUISTA JA NIIDEN TULEVAISUUDESTA!

Järjestäjät:  Vaihtoehto EU:lle Tiedotuskeskus ry, Helsingin Pro kuntapalvelut -verkosto

Share

Länsi-Sahara – Afrikan viimeinen siirtomaa

Länsi-Sahara on Afrikan viimeinen siirtomaa. Se on vuodesta 1963 kuulunut Yhdistyneiden kansakuntien listaan alueista, joissa siirtomaavalta on purettava sen alkuperäisväestön tahdon mukaisesti.

Marokko on laittomasti miehittänyt Espanjan entisen siirtomaan Länsi-Saharaa jo yli kolmekymmentä vuotta. Noin 250 000 länsisaharalaista odottaa Algerian pakolaisleireillä paluuta kotimaahansa. Marokon miehittämälle alueelle jääneet länsisaharalaisille ihmisoikeusloukkaukset ovat olleet arkipäivää: pidätyksiä, katoamisia ja kidutusta.

Laittomasta miehityksestä huolimatta EU ja Marokko käyvät kauppaa Länsi-Saharan kalavaroista, ulkomaiset yhtiät etsivät Marokon kanssa öljyä rannikolta ja esimerkiksi suomalainen Wärtsilä kauppaa Marokolle voimaloita miehitetylle alueelle.

Pääpuhujana Länsi-Saharan vapautusliikkeen Polisarion Suomen edustaja Maima Mahmud Breka

Järjestäjä: Suomen Rauhanpuolustajat ry

Share
1 3 4 5 6 7 8