18. Suomen sosiaalifoorumi järjestetään tulevana viikonloppuna 4.-5.5.2019 työväenopisto Arbiksella. Sosiaalifoorumi toimii alustana kansalaiskeskustelulle ja sinne järjestää tilaisuuksia joukko erilaisia kansalaisjärjestöjä, verkostoja, yhteiskunnallisia liikkeitä, ay-liikkeitä sekä kirkollisia ja kulttuurialan toimijoita. Sosiaalifoorumiin on vapaa pääsy ja sen tilaisuudet ovat avoimia kaikille kiinnostuneille. Täysi-ikäisyyden kynnyksellä oleva tapahtuma on säilyttänyt asemansa merkittävänä yhteiskunnallisten liikkeiden kohtaamisen areenana ja keskustelun edistäjänä.
– Suomen sosiaalifoorumi on ylpeästi osa kansainvälistä verkostoa, joka on tehnyt työtä oikeudenmukaisemman ja tasa-arvoisemman maailman puolesta jo lähes 20 vuotta. Sosiaalifoorumi on alusta, jolle sisällön antavat tapahtuman ohjelman luovat järjestöt ja liikkeet. Esillä on tänä vuonna erittäin ajankohtaisia ja tärkeitä kysymyksiä esimerkiksi Pohjois-Afrikan naisten asemasta, sosiaaliturvasta, rauhanliikkeen ja ympäristöliikkeen yhteistyöstä ja kurdien asemasta Turkin hallinnon alaisuudessa. Kiinnostavuutta lisää entisestään niiden ajoittuminen poliittisesti herkkään hetkeen, toteaa Sosiaalifoorumin ohjausryhmän puheenjohtaja Heikki Ketoharju.
Suomen sosiaalifoorumin pääteema on tänä vuonna Polkuja järjestelmien muutokseen. Teema kuvaa valintoja, joita joudumme yhteisöinä tekemään edessämme haarautuvien vaihtoehtojen välillä. Aikaamme määrittävät poliittinen epävarmuus esimerkiksi sosiaaliturvan tai vanhustenhoidon muutoksissa ja kriisit ilmastonmuutoksesta autoritarismin nousuun. Sosiaalifoorumi antaakin atomisoituneille ja toisistaan irrallaan toimiville mahdollisuuden nähdä yhteydet kamppailujensa välillä.
– Ongelmat ovat yhteisiä, joten niin ovat myös ratkaisut. Sosiaalifoorumin voima perustuu solidaarisuuteen, jonka se kykenee ympärillään synnyttämään. Edellisen hallituskauden aikana Sosiaalifoorumi menetti leikkausten vuoksi valtionrahoituksensa, joten sen jatkuminen on perustunut täysin kansalaisjärjestöjen, ryhmien, liikkeiden ja kirkollisten toimijoiden yhteishenkeen. Se on itsessään solidaarisuuden voimannäyte, vahvistaa Ketoharju.
Pääteema jakautuu viiteen osioon, jotka käsittelevät mm. ympäristöoikeudenmukaisuutta, työelämää ja vähemmistökulttuureja. Ajankohtaisissa paneeleissa käydään läpi sosiaaliturvaa, sote-uudistusta, perustuloa ja EU:n Green New Dealia alojen tärkeimpien asiantuntijoiden johdolla. Kansainvälisen ulottuvuutensa vuoksi tärkeä osa tämänkin vuoden Sosiaalifoorumia ovat kansainväliset vieraat. Paikalle saapuvatkin mm. kurdikysymyksen ratkaisuista luennoiva sosiologi-kirjailija ja sananvapausjärjestö PEN:in kunniajäsen İsmail Beşikçi, Brasilian poliittisesta tilanteesta kertova Amazonian keräilijäväestön kattojärjestön CNS:n puheenjohtaja Joaquim Belo sekä tunisialais-italialainen naisoikeusaktivisti ja organisoija Sodfa Daaji.
Suomen sosiaalifoorumi on globaalia oikeudenmukaisuutta ja tasa-arvoa
edistävä tapahtuma. Se on osa kansainvälistä sosiaalifoorumien
verkostoa ja maailmanlaajuista prosessia, joka kokoaa yhteen
kansalaisliikkeet ja toimii alustana niiden väliselle vuoropuhelulle.
Kansainvälisen ulottuvuutensa vuoksi tärkeä osa tämänkin vuoden
Sosiaalifoorumia ovat kansainväliset vieraat.
Toukokuun ensimmäisenä viikonloppuna 4.-5.5.2019 työväenopisto Arbiksella järjestettävään Suomen sosiaalifoorumiin toivotetaankin tervetulleeksi osallistujia joka puolelta maailmaa. Tapahtumien yhteyteen on mahdollista sopia haastatteluja vieraidemme kanssa. Olethan etukäteen yhteydessä (tiedotus@sosiaalifoorumi.fi), jotta voimme sopia haastattelujen aikatauluista ja kuvien ottamisesta.
İsmail Beşikçi
Sosiologi ja ihmisoikeusaktivisti İsmail Beşikçi luennoi viikonlopun
aikana sekä suomeksi tulkattuna että kurdiksi Arbiksen juhlasalin
lavalla. Lauantaina 4.5. klo 12.00 – 13.30 Beşikçi esiintyy tulkin kanssa aiheenaan”Kurdikysymyksen ratkaisun avaimet” ja sunnuntaina 5.5. klo 13.00 – 14.30 luento kuullaan kurdin kielellä.
Beşikçi tunnetaan erityisesti Turkin kurdiväestön oikeuksien puolustajana ja historian sekä sosiaalisen aseman tutkijana. Hän on 50 vuotta kestäneen tutkimusuransa aikana julkaissut yli 30 teosta, jotka ovat joutuneet Turkissa ankaran sensuurin kohteeksi. Beşikçi on tulenaran tutkimuskohteensa vuoksi tuomittu lukuisia kertoja vankeuteen ja hän on viettänyt vuosia urastaan mielipidevankina Turkissa. Beşikçi on tinkimättömän työnsä ansiosta valittu sananvapausjärjestö PEN:in kunniajäseneksi ja palkittu lukuisten järjestöjen toimesta. Beşikçin rohkeus jatkaa tutkimustaan huolimatta yrityksistä hiljentää hänet ovat tehneet turkkilaisesta kansainvälisesti voimakkaan symbolin kurdien kamppailussa oikeuksistaan.
Beşikçin (s. 1939) vuonna 1969 kirjoittama ”Doğu Anadolu’nun Düzeni” (Itä-Anatolian tila)
analysoi Turkin itäisten osien sosiopoliittista kehitystä. Teos mursi
tabuja käsittelemällä avoimesti kurdiväestöä etnisenä vähemmistönä ja
saattoi nuoren tutkijan ongelmiin. Turkin asevoimien kaapattua vallan
maassa vuonna 1971 Beşikçi tuomittiin pitkään vankeuteen. Tämän jälkeen
sosiologi on tasaisin väliajoin tuotu oikeuden eteen kriittisten
kirjoitustensa johdosta. Yhteensä Beşikçi on viettänyt vankiloissa
peräti 17 vuotta. Beşikçin asemasta kotimaassaan kertoo, että
turkkilaisen sensuurin historiaa käsittelevä teos on omistanut
kokonaisen kappaleen pelkästään hänen kirjojensa käsittelylle.
Muita Beşikçin tärkeitä töitä ovat hänen 1970-luvulla kirjoittamansa
seitsenosainen sarja Turkin kemalistisen hallinnon suhteesta
kurdivähemmistöön sekä vuonna 1991 alunperin ilmestynyt, englanniksi
nimellä ”International Colony Kurdistan” julkaistu voimakas puheenvuoro kurdien itsemääräämisoikeuden puolesta.
Joaquim Belo
Joaquim Correa de Souza Belo on kotoisin Amapán osavaltiosta Brasilian Amazoniasta. Hän asuu keräilijäväestön asutusalueella, jossa yhteisö saa elantonsa açaimarjoista. Belo on Brasilian Amazonian keräilijäväestön kattojärjestön CNS:n (Conselho Nacional das Populações Extrativistas) puheenjohtaja. Brasilian Amazonian luonnonvaroihin liittyvät kysymykset ovat jälleen erittäin ajankohtaisia, sillä tuore presidentti Jair Bolsonaro muodostaa uhan sekä alueen väestölle että sen luonnolle. Belo puhuu Arbiksen luokassa 23 sunnuntaina 5.5. klo 15.30 – 17.00 aiheenaan ”Amazonian keräilijäväestön näkökulmia ilmastonmuutokseen ja Bolsonaron ajan Brasiliaan”.
Joaquim Belo kantaa Chico Mendesin kuvaa yhdessä Mendesin lapsenlapsenlapsen Lívia Mendesin kanssa. Kuva: Kirsi Chavda
CNS on vuonna 1985 perustettu, alun perin kuminkerääjien oikeuksien puolustamiseen keskittynyt kansanliike. Siitä tuli kansainvälisestikin tunnettu liikkeen johtajan Chico Mendesin 30 vuotta sitten tapahtuneen murhan myötä.
Kuminkerääjät ovat olleet Brasilian Amazonian huonompiosaisin
maataloustyöläisten joukko. Sittemmin CNS on laajentunut puolustamaan
myös muiden Brasilian Amazonian keräilijäyhteisöjen asemaa. Se
tavoittelee ekologista maatalousreformia, eli eri kategorioihin
kuuluvien keräilijäreservaattien perustamista, jotta alueilla asuvat
keräilijät voivat suojella metsiä ja luonnonvaroja ja saada niistä
samalla elannon. Se tavoittelee myös keräilijöiden elämänlaadun
parantamista, järjestäytymistä sekä oikeuksien toteutumista. CNS:n
käytännön vaatimuksiin kuuluvat mm. uusien keräilijäreservaattien
perustaminen ja joidenkin olemassa olevien laajentaminen, reservaateissa
olevien kolmansien osapuolten tilanteen ratkaiseminen, reservaateille
suunnatun teknisen avun kehittäminen, metsänhoitosuunnitelmien
hyväksyminen ja reservaattien käyttölupien myöntäminen, minimihintojen
asettaminen keräilytuotteille, lainojen myöntäminen keräilijöille sekä
reservaattien terveydenhuollon, koulutuksen, sanitaation ja
asuntotuotannon kehittäminen.
CNS edustaa noin 800 ruohonjuuritason keräilijäorganisaatiota
Brasilian Amazonian osavaltioissa: ammattiliittoja, osuuskuntia ja
reservaattien asukkaiden yhdistyksistä. Sen toiminnan kulmakivi on
reservaattien asukkaiden järjestäytyminen.
Keräilijäreservaatteja/yhteishallinta-alueita on nykyisellään yli 400,
niiden yhteenlaskettu pinta-ala on yli 60 miljoonaa hehtaaria ja niissä
asuu yli 800 000 ihmistä. Brasilian nykyisen presidentin Jair Bolsonaron
politiikka uhkaa Amazonian keräilijäväestön oikeuksia ja alueen
luonnonvaroja monilla tavoin.
Sodfa Daaji
Sodfa Daaji on tunisialais-italialainen naisoikeusaktivisti ja
organisoija. Hänen toimintansa on keskittynyt erityisesti pakolais- ja
maahanmuuttajanaisten oikeuksien puolustamiseen sekä nuorten naisten
rooliin solidaarisuuden rakentajina ja liikkeen voimahahmoina. Sodfa
Daaji pureutuu ensin lauantaina 4.5. Arbiksen luokassa 23 klo 12.30 – 14.00 maahanmuuttajanaisista kerrottuihin narratiiveihin otsikolla ”Migrant Women in Europe and North Africa”ja sen jälkeen osallistuu samassa paikassa klo 14.30 – 16.00 paneelikeskusteluun ”Women’s Rights and Patriarchal Interpretations of Religions and Traditions”, jossa pohditaan keinoja purkaa perinteiden ja uskontojen patriarkaalisia tulkintoja.
Sodfa Daaji on pan-afrikkalaisen nuorisoliike Afrika Youth Movementin toinen puheenjohtaja ja European Network of Migrant Womenin jäsen. Hän on mukana Africans Rising -kollektiivin toiminnassa ja UNGEI:n (United Nations Gender Equality Initiative) nuorisotoimikunnassa. Hän on matkustanut viimeiset vuodet ympäri Eurooppaa ja Afrikkaa puhuen naisten oikeuksien puolesta.
Marta Musić
Marta Musić on feministinen ja dekoloniaalinen aktivisti-tutkija,
jonka juuret ovat entisessä Jugoslaviassa ja Ranskassa. Hän toimii
kansainvälisissä liikkeissä rakentaen siltoja ja luomalla
solidaarisuusverkostoja kamppailujen, liikkeiden ja systeemisten
vaihtoehtojen välille.
Toukokuun ensimmäisenä viikonloppuna 4.-5.5.2019 Helsingissä työväenopisto Arbiksella (Dagmarinkatu 3) järjestettävän Suomen sosiaalifoorumin pääteema on Polkuja järjestelmien muutokseen. Pääteema jakautuu viiteen osioon, jotka käsittelevät mm. ympäristöoikeudenmukaisuutta, työelämää ja vähemmistökulttuureja.
Kriisit ja epävarmuus määrittävät tätä hetkeä. Vanha järjestys on järkkynyt, mutta uusi on vielä hämärän peitossa. Ilmastonmuutos, syrjintä, syrjään jääminen, työelämän mullistukset, kansalaistoiminnan kahlitseminen sekä autoritarismin nousu hallitsevat ja sumentavat näkökenttäämme. Näemme ongelmat irrallaan toisistaan ja jäämme yksinäisiksi toimiessamme niiden ratkaisemiseksi. Sosiaalifoorumin tehtävä on tuoda näkyviksi yhteydet kamppailujemme välillä. Ongelmat ovat yhteisiä. Niin ovat myös ratkaisut.
Ohjelma teemoittain:
Rauha ja yhteisöllinen muutos – syrjimättömyys – seis rasismi – vähemmistökulttuurit
Sosiaalifoorumin arvoihin kuuluu keskeisenä osana globaalin oikeudenmukaisuuden ja tasa-arvon edistäminen. Päämääränä on maailmanlaajuinen solidaarisuus, joka vahvistaa ihmisoikeuksien toteutumista ja demokratian periaatteita. Rauhan ja yhteisöllisen muutoksen teeman alla järjestetään näitä pohjavireitä monipuolisesti eri näkökulmista tarkastelevia tapahtumia. Mukana on keskusteluja ja työpajoja mm. pakolaisuudesta ja paperittomuudesta, uskosta ja rauhasta sekä tasavertaisuutta uhkaavista fasistisista liikkeistä.
Jalka kahdessa paikassa – uusi kansalaistoiminta – DIY
Sosiaalifoorumin toiminnan peruskivi ja elinehto ovat järjestöt sekä kansalaisaktivismi. Tänä vuonna järjestettävä Suomen sosiaalifoorumi on järjestyksessään jo kahdeksastoista, ja moni asia on muuttunut niin järjestökentällä kuin maailmassakin täysi-ikäisyyden kynnyksellä olevan foorumin olemassaolon aikana. Kuinka kansalaistoiminta on muuttunut ja mikä sen kukoistuksen mahdollistaisi poliittisten ja taloudellisten hyökyaaltojen keskellä? Teemaan sisältyy paneeleja ja tapahtumia mm. vapaaehtoistoiminnan vahvistamisesta, nuorten osallisuudesta sekä maailmantuskasta.
Talousajattelun asettamat rajat ja niistä vapautuminen ovat keskeisessä roolissa etsittäessä uusia polkuja muutokseen. Sosiaalifoorumin peruskirja kertoo liikkeen syntyneen vastustamaan uusliberalismia, pääoman valtaa sekä imperialismia. Tänä vuonna Sosiaalifoorumissa työelämään ja talouteen voi pureutua mm. keskusteluilla EU:n arvojen muutoksista ja uuden soten mahdollisuuksista, tutustumalla elävään journalismiin ja pelaamalla rahan olemusta selittävää lautapeliä.
Valtarakenteiden haastaminen kulttuurin ja median keinoin – Marginaalit auki!
Sosiaalifoorumi on uuden ajattelun ja vaihtoehtojen areena. Valtarakenteiden haastaminen avaa uusia polkuja muutokseen, ja viime vuosina erityisen tärkeään asemaan tässä työssä ovat kohonneet uudenlaiset median ja kulttuurin muodot. Tämän vuoden Sosiaalifoorumissa pohditaankin keinoja uusien haasteiden asettamiseen ja tapoja hyödyntää uusia median muotoja.
Ympäristökysymykset muodostavat yhden merkittävimmistä areenoista kamppailussa globaalin oikeudenmukaisuuden puolesta. Pyrkimykset ilmastonmuutoksen torjumiseen, luonnonvarojen kestävään käyttöön ja uuden teknologian hyödyntämiseen kietoutuvat kysymyksiin tarvittavien toimenpiteiden taakan jakaantumisesta ja ratkaisujen solidaarisuudesta. Sosiaalifoorumissa kysymykset kohdataan erilaisista perspektiiveistä ruohonjuuritasolta systeemitason poliittisten muutosten mahdollisuuteen. Käsittelyssä ovat mm. eurooppalainen Green New Deal, väkivallaton suora toiminta ilmastoliikkeessä, biokulttuuriset elämänperinnöt sekä Amazonian keräilijäväestön näkökulmat ilmastonmuutokseen.
Toukokuun ensimmäisenä viikonloppuna 4.-5.5.2019 Helsingissä työväenopisto Arbiksella (Dagmarinkatu 3) järjestettävä Suomen sosiaalifoorumi pureutuu tänä vuonna monisäikeisten ongelmavyyhtien purkamiseen. Kriisit ja epävarmuus määrittävät tätä hetkeä. Vanha järjestys on järkkynyt, mutta uusi on vielä hämärän peitossa. Ilmastonmuutos, syrjintä, syrjään jääminen, työelämän mullistukset, kansalaistoiminnan kahlitseminen sekä autoritarismin nousu hallitsevat ja sumentavat näkökenttäämme. Näemme ongelmat irrallaan toisistaan ja jäämme yksinäisiksi toimiessamme niiden ratkaisemiseksi. Sosiaalifoorumin tehtävä on tuoda näkyviksi yhteydet kamppailujemme välillä. Ongelmat ovat yhteisiä. Niin ovat myös ratkaisut.
Arbiksella valaistaan tapahtuman pääteemana Polkuja järjestelmien muutokseen. Pääteema jakautuu viiteen osioon, jotka käsittelevät mm. ympäristöoikeudenmukaisuutta, työelämää ja vähemmistökulttuureja. Sosiaalifoorumin kansainvälisenä vieraana on sosiologi-kirjailija ja sananvapausjärjestö PEN:in kunniajäsen İsmail Beşikçi (ks. lisää alla). Tarkka ohjelma ja aikataulut julkaistaan tulevilla viikoilla. Ilmoittautuminen osatapahtumien järjestäjäksi on käynnissä vielä 5.4. asti Sosiaalifoorumin sivuilla (https://sosiaalifoorumi.fi/jarjesta-seminaari/).
Tapahtuman viralliset jatkot järjestetään lauantaina Mascot Barissa (Neljäs linja 2) kello 19.00 alkaen. Keskustelu ja verkostoituminen jatkuvat loistavien esiintyjien (Merikukka Duo, VILJA ja Artsi!) ja hauskan ohjelman parissa. Liput ennakkoon 5,50 € ja ovelta 6 €. Eteispalvelumaksu lipun ostaneille 1 € (norm. 2 €). Ennakkoliput nyt myynnissä: https://www.tiketti.fi/iltajuhlat-sosiaalifoorumi-pand-mascot-bar-live-stage-lippuja/61288
İsmail Beşikçi Sosiaalifoorumin kansainväliseksi vieraaksi
Sosiaalifoorumin kansainväliseksi vieraaksi saapuu tänä vuonna sosiologi ja ihmisoikeusaktivisti İsmail Beşikçi. Beşikçi tunnetaan erityisesti Turkin kurdiväestön oikeuksien puolustajana ja historian sekä sosiaalisen aseman tutkijana. Hän on 50 vuotta kestäneen tutkimusuransa aikana julkaissut yli 30 teosta, jotka ovat joutuneet Turkissa ankaran sensuurin kohteeksi. Beşikçi on tulenaran tutkimuskohteensa vuoksi tuomittu lukuisia kertoja vankeuteen ja hän on viettänyt vuosia urastaan mielipidevankina Turkissa. Beşikçi on tinkimättömän työnsä ansiosta valittu sananvapausjärjestö PEN:in kunniajäseneksi ja palkittu lukuisten järjestöjen toimesta. Beşikçin rohkeus jatkaa tutkimustaan huolimatta yrityksistä hiljentää hänet ovat tehneet turkkilaisesta kansainvälisesti voimakkaan symbolin kurdien kamppailussa oikeuksistaan.
Beşikçin (s. 1939) vuonna 1969 kirjoittama ”Doğu Anadolu’nun Düzeni” (Itä-Anatolian tila) analysoi Turkin itäisten osien sosiopoliittista kehitystä. Teos mursi tabuja käsittelemällä avoimesti kurdiväestöä etnisenä vähemmistönä ja saattoi nuoren tutkijan ongelmiin. Turkin asevoimien kaapattua vallan maassa vuonna 1971 Beşikçi tuomittiin pitkään vankeuteen. Tämän jälkeen sosiologi on tasaisin väliajoin tuotu oikeuden eteen kriittisten kirjoitustensa johdosta. Yhteensä Beşikçi on viettänyt vankiloissa peräti 17 vuotta. Beşikçin asemasta kotimaassaan kertoo, että turkkilaisen sensuurin historiaa käsittelevä teos on omistanut kokonaisen kappaleen pelkästään hänen kirjojensa käsittelylle.
Muita Beşikçin tärkeitä töitä ovat hänen 1970-luvulla kirjoittamansa seitsenosainen sarja Turkin kemalistisen hallinnon suhteesta kurdivähemmistöön sekä vuonna 1991 alunperin ilmestynyt, englanniksi nimellä ”International Colony Kurdistan” julkaistu voimakas puheenvuoro kurdien itsemääräämisoikeuden puolesta.
Lisätietoa ja haastattelupyynnöt:
Joel Aaltonen Viestintäkoordinaattori / Sosiaalifoorumi tiedotus@sosiaalifoorumi.fi +358503207248
Seuraa Suomen sosiaalifoorumia sosiaalisessa mediassa:
Länsi-Saharan pakolaisleirillä syntynyt ja kasvanut Mohamed Sulaiman Labat kohtasi turvapaikanhakijoita Oikeus elää -liikkeen järjestämässä keskustelussa. Saharan aavikoilta Helsinkiin saapuminen on eksoottinen kokemus. – Oli koskettavaa ja voimaannuttavaa tavata ihmisiä, jotka myös taistelevat elämänsä puolesta täällä Suomessa, Mohamed totesi Suomen Sosiaalifoorumin päätöstilaisuudessa Helsingin Arbiksella.
Sosiaalifoorumi kokosi yhteen kaikkiaan noin 1300 osallistujaa. Kaksipäiväinen tapahtuma koostui kaikkiaan 60 osatapahtumasta ja kokosi yhteen laajan kattauksen suomalaiselta kansalaisjärjestökentältä. Ohjelmassa käsiteltiin laajasti ilmastonmuutosta ja ympäristökriisiä, köyhyyttä ja toimeentuloa, rasismia ja syrjintää, vaihtoehtoisia talousmalleja sekä konflikteja niin Ukrainassa kuin Länsi-Saharassakin. Ohjelma oli keskustelevaa, osallistavaa ja toiminnallista. Tänä vuonna erikoisuutena oli runsas kattaus pelejä, joissa pääsi seikkailemaan mielenterveysviidakossa, kokeilemaan turvapaikkabyrokratiaa ja pohtimaan tulevaisuuden yhteiskuntaa.
Foorumiin osallistunut intialainen dokumenttielokuvaohjaaja Rahul Jain totesi, että nuorempana hän tiedosti maailman epäkohdat, mutta ei tiennyt että niitä voisi ratkaista. – Tällaisten foorumien kautta näen, että en ehkä olekaan yksin ajatusteni kanssa, Jain totesi Sosiaalifoorumin päätöstilaisuudessa.
Sosiaalifoorumi järjestettiin nyt 17. kerran. Se on osa maailmanlaajuista Sosiaalifoorumi-liikettä. Foorumi toteutettiin tänäkin vuonna pääasiassa vapaaehtoisvoimin, kansalaisjärjestöjen yhteisenä ponnistuksena.
Lisätietoja:
Heikki Ketoharju
050 9189139
heikki.ketoharju@iki.fi
Liisa Uimonen
liisa.uimonen@kansalaisfoorumi.fi
050 511 8041
Suomen sosiaalifoorumi -tapahtuman (21.-22.4.) ohjelma on julkaistu ja mukana on lähes sata kansalaisjärjestöä, -liikettä ja muuta toimijaa. Moniäänisessä ohjelmassa puhuttavat muun muassa fasismin ja rasismin nousu ja niiden vastainen toiminta, kapitalismin kritiikki ja vaihtoehdot, ympäristöahdistus, sosiaaliturvan ja eriarvoistumisen haasteet sekä kapeneva demokratia ja toimintatila. Tänä vuonna Sosiaalifoorumi palaa perinteiseen sijaintiinsa Töölöön Helsingin ruotsinkieliselle työväenopisto Arbikselle kahden ympäri kaupunkia hajautetun tapahtuman jälkeen.
Viikonlopun ohjelmatarjonta on jaettu viiteen toisiaan täydentävään teemaan: Katoava vapaus eli kuinka demokratia vallataan takaisin?, Systeemikriisi!, Kahden kerroksen väkeä, Erilaisen pelosta luottamuksen ja rauhan rakentamiseen sekä Epäreilu peli vai sosiaalinen hyvinvointi?
Tämän vuoden tapahtumissa näkyvät vahvasti toivo ja toimijuus: vahvistamalla mahdollisia tulevaisuuskuvia saamme motivaatiota toimia ja vaikuttaa yhteiskuntaan. Tulevaisuus ei vain tapahdu. Tähän kannustaa myös Sosiaalifoorumin hashtag #aktivoidu.
Systeemikriisi-teemassa käännetään katse järjestelmätasolle ja tutkitaan vaihtoehtoisia yhteiskunta- ja talousjärjestelmiä. Toisaalta esimerkiksi ilmastonmuutoksena ilmenevää kriisiä tarkastellaan myös ruohonjuuritason uudesta järjestäytymisestä ja kestävistä elämäntavoista käsin. Erilaisen pelkoon etsitään vastauksia yhteistyöstä antirasistisessa toiminnassa ja tarkastelemalla äärioikeiston muuttuneita muotoja, unohtamatta militarisoitumista ja ydinaseita vastustavaa rauhanliikettä. Kahden kerroksen väkeä -teemassa tutustutaan solidaarisiin talousjärjestelmiin, joiden asiantuntijoita saapuu monista eri maista. Lisäksi teemassa käsitellään työllisyyttä moninaisista näkökulmista kehittyvien maiden työoloista tekoälyyn sekä maahanmuuttajien työllistymisvaikeuksiin ja kahden kulttuurin keskellä elävien ihmisten arkeen. Demokratian tilaa tarkastellaan erityisesti median, sosiaalisen median ja toimittajan roolin kautta. Osallistavaa demokratiaa ja toimintamuotoja etsitään esimerkiksi paikallisvaluutoista ja sorrettujen pedagogiikasta. Toisaalta arvioidaan kriittisesti myös Sosiaalifoorumi-liikkeen demokraattisuutta ja tulevaisuutta. Epäreilu peli on osattomuuden kokemuksia, toimeentulon ongelmia, sote-sotkua ja eriarvoistavaa sosiaalipolitiikkaa, ja teemassa pohditaan muun muassa tulevaisuuden sosiaali- ja perusturvaa sekä yksilön asemaa eriarvoistuvassa maailmassa.
Sosiaalifoorumiin saapuu tänä vuonna myös useita kansainvälisiä vieraita! Esimerkiksi Mohamed Sulaiman Labat on aktivisti-taiteilija Länsi-Saharan pakolaisleiriltä sekä MOTIF Art Studio & Workshopin perustaja. Intialainen dokumenttielokuvaohjaaja Rahul Jain on puolestaan tehnyt kansainvälisesti palkitun elokuvan Machines. Lisäksi mukana ovat muun muassa kansainvälisesti tunnettu yhteiskuntatieteilijä Marcello Musto ja Mississippiin perustetun Cooperation Jacksonin yhteisökoordinaattori brandon king.
Lisätietoja:
Tapahtumakoordinaattori
Liisa Uimonen
050 5118 041
liisa.uimonen@kansalaisfoorumi.fi
Mikä Sosiaalifoorumi?
Sosiaalifoorumi kokoaa yhteen erilaiset yhteiskunnalliset liikkeet ja verkostot ja herättää keskustelua ajankohtaisista globaaleista sekä paikallisista yhteiskunnallisista aiheista. Suomen sosiaalifoorumi on osa maailmanlaajuista Sosiaalifoorumi -liikettä ja noudattaa Maailman sosiaalifoorumin periaatteita. Viikonlopun ohjelma koostuu seminaareista, työpajoista, elokuvanäytöksistä ja peleistä. Tapahtuma järjestetään suurelta osin vapaaehtoisvoimin. Kaikkiin tilaisuuksiin on vapaa pääsy.
Lisätietoja Suomen sosiaalifoorumista:
www.sosiaalifoorumi.fi
www.facebook.com/sosiaalifoorumi
Twitter: @Sosiaalifoorum1
Instagram: @sosiaalifoorumi
Kansalaistoiminta ratkaisee!
#aktivoidu #ssf2018 #sosiaalifoorumi
Toisenlainen maailma on mahdollinen!
Vuoden 2018 Suomen sosiaalifoorumi palaa Ruotsinkieliselle työväenopistolle Arbikselle ja on jälleen kaksipäiväinen. 21.-22.4.2018 järjestettävän Sosiaalifoorumin suunnittelu on käynnissä ja tapahtuman teemojen ideointi on aloitettu. Teemojen työstäminen jatkuu yleiskokouksissa, jotka ovat avoimia kaikille.
Pystyykö uusliberalistinen talousajattelu vastaamaan sosiaalisen epäoikeudenmukaisuuden, ympäristön tuhoutumisen ja eriarvoistumisen kaltaisiin ongelmiin, joita se tuottaa? Onko globaalin yhdenvertaisuuden saavuttaminen mahdollista rajallisella planeetalla? Miten käy kansallisvaltioiden, kun siirtolaisuus ja pakolaisuus jatkavat kasvuaan? Kriisiytyvässä yhteiskunnassa vaihtoehdottomuuden politiikalla kavennetaan herkästi kansalais- ja ihmisoikeuksia, ja toimintatila kapenee. Sosiaalifoorumi kutsuu laajasta keskustelusta ja toiminnasta kiinnostuneet järjestöt, liikkeet ja muut toimijat mukaan etsimään vaihtoehtoja ja tekemään parempaa tulevaisuutta. Toisenlainen maailma on mahdollinen!
Suomen sosiaalifoorumi on jatkuva prosessi, jonka tavoitteena on rohkaista kansalaisia, ryhmiä ja liikkeitä osallistumaan aktiivisesti kansalaisyhteiskunnan toimintoihin ja joka huipentuu kerran vuodessa järjestettävään tapahtumaan. Vuodesta 2002 järjestetty Suomen sosiaalifoorumi on osa maailmanlaajuista Sosiaalifoorumi-liikettä. Vuonna 2017 foorumin tilaisuuksia oli järjestämässä 80 järjestöä, liikettä ja muuta ryhmää.
Lisätietoja
Liisa Uimonen
liisa.uimonen (ät) gmail . com
+358 50 511 8041
Seuraa Suomen sosiaalifoorumia sosiaalisessa mediassa:
