WSF Dakar 2011 and Beyond
Praful Bidwai (Transnational Institute, India), Giuseppe Caruso and Ruby van der Wekken among others.
Järjestää: NIGD Network Institute for Global Democratisation.
Kategoria tulevan foorumin ohjelmaa varten. Tämän alla tulee olla vuosi-kategoria (esim. “2009″ tai “2010″) ja sen alla kategoriat “Talot” ja “Muut aiheet”.
Praful Bidwai (Transnational Institute, India), Giuseppe Caruso and Ruby van der Wekken among others.
Järjestää: NIGD Network Institute for Global Democratisation.
Dalit uskonto- ja kulttuuriperusteisen syrjinnän vastainen työ
260 miljoonaa ihmistä kärsii kastiin perustuvasta syrjinnästä. Syntyperänsä takia he joutuvat
tekemään vaarallisimmat ja vastenmielisimmät työt. Tämä vangitsee heidät köyhyyteen ja vahvistaa
heidän hyljeksittyä asemaansa.
Helsingin seurakuntayhtymän yhteiskunnallinen työ, Kirkon Ulkomaanapu ja Suomen
Ekumeeninen Neuvosto järjestävät seminaarin kastisyrjinnästä Helsingin ruotsinkielisen
työväenopisto Arbiksen tiloissa (Dagmarinkatu 3) la 24.4. klo 18.00–19.45. Seminaari on osa
Suomen Sosiaalifoorumin ohjelmaa.
Seminaarin pääpuhuja on Executive Secretary Elizabeth Joy (UK), joka tuntee omakohtaisesti sekä
elämän kastittomana että kastittomien hyväksi tehtävän työn.
Mukana ovat myös Petri Merenlahti Kirkon Ulkomaanavusta ja dalit-teemasta pro gradunsa tehnyt
Tiina-Mari Mällinen Suomen Ekumeenisesta Neuvostosta. Mällinen alustaa uskontoon
perustuvasta syrjinnästä. Merenlahti kertoo Nepalin vapautettujen maaorjien tilanteesta – kuinka
syrjintä ylläpitää köyhyyttä ja kuinka kehitysyhteistyö tuottaa tulosta silloin, kun se pureutuu
köyhyyden syihin.
Tilaisuudessa esitetään myös Hannamari Shakyan Nepalin entisiä maaorjia kuvaava lyhytelokuva
”Ei kenenkään maalla”
Nepalissa tiettyjen ihmisryhmien syrjintä on juurtunut syvälle kulttuuriin ja yhteiskuntaan. Se
jarruttaa kehitystä ja sitoo ihmisiä köyhyyteen.
Vanhastaan kastilaitos on määrännyt ihmisen yhteiskunnallisen aseman jo syntymässä. Vaikka
järjestelmä on virallisesti kielletty, maan kolme miljoonaa dalitia eli kastitonta elää
köyhyysloukussa ja syrjinnän kohteena.
Kamayat ja haliyat ovat nykyajan maaorjia, jotka tekevät lapsesta alkaen 12-tuntisia työpäiviä
sukupolvelta toiseen periytyvien velkojen maksamiseksi. Vaikka Nepalin hallitus lakkautti
maaorjakäytännöt 2000-luvulla, molemmat ryhmät kamppailevat yhä asemastaan ja
toimeentulostaan.
Hannamari Shakyan lyhytdokumentti kuvaa elämää Nepalin länsiosissa, jossa Kirkon
Ulkomaanavun tuella on lisätty entisten maaorjien tietoisuutta omista oikeuksistaan ja nostettu
heidän itsetuntoaan. Kamayat ja haliyat ovat alkaneet ajaa oikeuksiaan täysivaltaisina
yhteiskunnan jäseninä, ja heille on pyritty luomaan toimeentulon edellytykset.
Entisten maaorjien tilanne osoittaa havainnollisesti, kuinka köyhyyden syyt ovat syrjinnässä ja
yhteiskunnallisessa epäoikeudenmukaisuudessa. Samalla se kertoo, miten kehitysyhteistyö
tuottaa tulosta, kun sen avulla puretaan kehityksen esteitä yhdessä paikallisten ihmisten kanssa.
Tilaisuudessa esitetään myös Hannamari Shakyan Nepalin entisiä maaorjia kuvaava lyhytelokuva ”Ei kenenkään maalla”
Nepalissa tiettyjen ihmisryhmien syrjintä on juurtunut syvälle kulttuuriin ja yhteiskuntaan. Se
jarruttaa kehitystä ja sitoo ihmisiä köyhyyteen.
Vanhastaan kastilaitos on määrännyt ihmisen yhteiskunnallisen aseman jo syntymässä. Vaikka
järjestelmä on virallisesti kielletty, maan kolme miljoonaa dalitia eli kastitonta elää
köyhyysloukussa ja syrjinnän kohteena.
Kamayat ja haliyat ovat nykyajan maaorjia, jotka tekevät lapsesta alkaen 12-tuntisia työpäiviä
sukupolvelta toiseen periytyvien velkojen maksamiseksi. Vaikka Nepalin hallitus lakkautti
maaorjakäytännöt 2000-luvulla, molemmat ryhmät kamppailevat yhä asemastaan ja
toimeentulostaan.
Hannamari Shakyan lyhytdokumentti kuvaa elämää Nepalin länsiosissa, jossa Kirkon
Ulkomaanavun tuella on lisätty entisten maaorjien tietoisuutta omista oikeuksistaan ja nostettu
heidän itsetuntoaan. Kamayat ja haliyat ovat alkaneet ajaa oikeuksiaan täysivaltaisina
yhteiskunnan jäseninä, ja heille on pyritty luomaan toimeentulon edellytykset.
Entisten maaorjien tilanne osoittaa havainnollisesti, kuinka köyhyyden syyt ovat syrjinnässä ja
yhteiskunnallisessa epäoikeudenmukaisuudessa. Samalla se kertoo, miten kehitysyhteistyö
tuottaa tulosta, kun sen avulla puretaan kehityksen esteitä yhdessä paikallisten ihmisten kanssa.
Pääidea: Mikä talouskasvussa mättää? Miksi kasvun purkaminen voisi olla
parempi ympäristön ja ihmistenkin kannalta? Ja miten siirtymä voitaisiin
toteuttaa?
Keskustelemassa: Leo Stranius, Luonto-Liiton pääsihteeri (tilaisuuden
puheenjohtaja); Jarna Pasanen, Tutkija-aktivisti, Maan ystävät; Jaakko
Kiander, Palkansaajien tutkimuslaitoksen johtaja;
Mari Puoskari, Vihreiden varapuheenjohtaja; Jan-Otto Andersson, Professori,
Åbo Akademi.
Järjestäjät: Suomen degrowth-verkosto, Vasemmistofoorumi, Maan ystävät,
Luonto-Liitto, Suomen luonnonsuojeluliitto, Kohtuustoiminta.
Ihmiskauppaa työelämässä?
– ulkomaalaiset työntekijät Suomessa
Kirkko ja ay-liike (Kirkon ja Helsingin seurakuntayhtymän yhteiskunnallinen työ, Rakennusliitto, Metalliliitto ja PAM) järjestävät yhdessä Suomen sosiaalifoorumissa 24.4.2010 klo 14.00-15.45 työelämän ihmiskauppaa koskevan seminaarin. Paikka on ruotsinkielinen työväenopisto Arbis, Dagmarinkatu 3.
Määrittelemme ihmiskaupaksi tilanteet joissa työntekijöitä tahallisesti, taloudellisen edun nimissä, harhautetaan, käyttäen hyödyksi uhrien alisteista, jopa hädänalaista asemaa.
Seminaarin perustavoite on herättää keskustelua ja ideoita siitä, mitä eri tahot yhdessä voisivat tehdä tälle työelämän kasvavalle ihmiskauppaongelmalle.
Yhteiskunnallisten kysymysten sihteeri Marja Kantanen, Kirkkohallitus, Suomen ev.lut.kirkko.
– yritysten yhteiskuntavastuu
– kysymys perheiden hajottamisesta
– työelämän etiikka – noudatetaanko ihmisoikeussopimuksia?
Pääluottamusmies Jari Aalto, STX Finland
Esimerkkejä siitä miten ihmiskauppa tosielämässä näkyy telakoilla.
Puheenjohtaja Matti Harjuniemi, Rakennusliitto
Tapaus kiinalaiset kivimiehet / Sisäministeriön tavoite edesauttaa työvoiman maahantuontia Kiinasta
PAM:n 1. varapj, lakimies Anssi Vuorio
Tarkastaja Katja-Pia Jenu, Etelä-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue
Valvonnan haasteet – resurssien puutteet. Miksi käytännössä ongelmiin ei päästä riittävän tehokkaasti käsiksi?
Kansanedustaja Jyrki Yrttiaho
Miten meneillään olevat lakiuudistukset tai lakien tulkintojen tarkennukset vaikuttavat asiaan?
Puheenvuorot 10-12 min, joiden jälkeen kysymyksiä, keskustelua.
Tilaisuus on avoin, ei edellytä ennakkoilmoittautumista, ja on osallistujille maksuton.
Lisätietoja: mm
Nina Kreutzman puh. 040-7700345 Rakennusliitto
Raija Korhonen puh. 050-3019616 Seurakuntien yhteiskunnallinen työ
Globaalissa taloudessa teollinen tuotanto, sekä enenevissä määrin myös palvelut ja tutkimus- ja kehitystyö, siirtyvät kiihtyvällä vauhdilla työn hinnan, osaavan työvoiman ja markkinoiden perässä eri alueiden ja valtioiden välillä. Kuinka käy suomalaisen työn ja sen tekijöiden aseman? Onko kilpailun paineessa kujanjuoksu työehtojen alas ajamiseksi jo käynnissä (race to the bottom)? Miltä työn siirtyminen näyttää nopeasti kehittyvien ja kehitysmaiden näkökulmasta? Miten globaalien yhtiöiden juhlapuheissaan lupaamat eettiset käytänteet muutetaan heikossa asemassa olevien työntekijöiden konkreettisiksi turvalausekkeiksi? Ovatko muutoksen myötä yhdet tuomitut voittamaan ja toiset häviämään, vai voivatko kaikki olla lopulta hyötyjiä?
Keskustelijoina:
Juri Aaltonen, kv-päällikkö, STTK
Janne Ronkainen, ohjelmapäällikkö, SASK (Amnestyn ay-jaosto)
Sosiaalifoorumin avajaistilaisuus käsittelee demokratiaa ja demokratiavajetta. Aiheesta alustavat:
Thomas Wallgren (filosofi ja kansalaisaktivisti) – Demokratiakäsitykset, globalisaatio ja demokratia
Hanna Kuusela (tutkija, toimittanut mm. kirjat Euroopasta ei mitään uutta ja Puolueiden kriisi, toiminut mm. attacissa) – Puolueiden ja kansalaisten suhde, markkinaliberalismi ja demokratia
Seppo Konttinen (Ylen taloustoimittaja, mm. uusi kirja Kansallisuusomaisuuden ryöstö) – Taloudellinen valta ja sen keskittyminen
Heikki Takkinen (asukasaktiivi, Peli seis! -kampanja helsinkiläisten asukkaiden kuulemiseksi) – Voidaanko asukkaiden
aktiivisuudella luoda uusia demokratian ja osallistumisen muotoja?