Verkon vihapuhe
Järjestäjä: Maailma.net
Vuosi: 2010
Luokan paluu – the Return of Class
Luokan paluu Suomen sosiaalifoorumissa!
Tulo- ja hyvinvointierojen kasvaessa luokka on tekemässä comebackia
monenlaisissa yhteyksissä. Luokka kummittelee taas yhteiskuntatieteissä,
luokka on osana arkisia identiteettimäärittelyjä ja -keskusteluja, luokasta
puhutaan taas myös poliittisessa merkityksessä. Onko luokkakeskustelu
vihdoin alkamassa Suomessakin?
Keskustelemassa:
– Katriina Järvinen, tutkija, ollut mukana kirjoittamassa mm. teoksia
Luokkaretkellä hyvinvointiyhteiskunnassa: Nykysukupolven kokemuksia
tasa-arvosta (Laura Kolbe & Katriina Järvinen 2008) ja Luokaton Suomi?
(toim. Jani Erola 2010)
– Petter Nilsson, CMS, Tankesmedjan Konflikt, Ruotsi
– Riikka Taavetti, vasemmistofeministi, Vasemmistonuorten pääsihteeri
Tilaisuus on englannin- ja suomenkielinen.
Järjestää: Vasemmistofoorumi ja Gaudeamus.
http://www.vasemmistofoorumi.fi
***
The Return of Class in Finland Social Forum!
As inequality is rising in income distribution and welfare, the concept of
class is now making a comeback in various contexts. The spectre of class is
haunting social sciences again, class is part of identity formation and
discussions in everyday life, and class as a political concept is also
debated. Is the class debate now emerging in Finland, too?
Contributors:
– Katriina Järvinen, researcher
– Petter Nilsson, CMS, Tankesmedjan Konflikt, Sweden
– Riikka Taavetti, left feminist, Secretary General of The Left Youth
The discussion will take place in English.
The event is organised by Left Forum and Gaudeamus.
http://www.vasemmistofoorumi.fi
Suhteellinen sananvapaus
Järjestäjät: Latinalaisen Amerikan Solidaarisuus ja Tiedonantaja
Työttömyysturva ja työeläkejärjestelmät
TAUSTAA:
Tutkimusten mukaan monetkaan nuoret eivät enää luota saavansa kunnollista eläkettä, eivätkä usko pääsevänsä ansiosidonnaisen työttömyysturvan piiriin. Mitä useammat suomalaiset menettävät luottamuksensa yhteisesti hoidettuun ja valvottuun järjestelmään, sitä useampi turvautuu yksityiseen vakuuttamiseen. Tästä seuraa julkisten turvajärjestelmien hidas tuhoutuminen, koska uudet sukupolvet eivät enää haluakaan rahoittaa julkisen turvan kuluja.
TAVOITE:
Pohtia yhdessä, miten ammattiosastojen ja kansalaisjärjestöjen tulisi asettaa selkeät ja helposti avautuvat tavoitteet julkisen ja valvotun sosiaalivakuutuksen parantamiseksi, niin että ihmiset jälleen alkaisivat uskoa yhteisen toiminnan voimaan.
Puhujat:
– Tilastokeskuksen yliaktuuri Olli Savela, jonka alustuksen otsikkona on Julkisen sektorin rahoitus
– Suomen Elintarviketyöläisten Liiton työttömyyskassa johtaja Seppo Niininen, joka alustuksessaan pohtii miten osa-aikaisten ja pätkätyöläisten ansiosidonnaista työttömyysturvajärjestelmää tulisi parantaa nykyaikaan sopivammaksi
– KELAn tutkija Pertti Honkanen avaa työeläkekeskustelua pohtimalla työeläkerahastojen roolia ja mahdollisuuksia
Kommenttipuheenvuoron käyttää tutkija Ritva Pitkänen, joka pohtii, mihin yritysten voitot oikein valuvat.
Uskonto katukuvassa
Mikä on uskontojen paikka kaupungeissa tänään? Saako Helsinkiin rakentaa minareettia? Pitäisikö uskonnolliset symbolit kieltää?
Järjestäjä: Helsingin uskontojen foorumi, Helsingin ekumeeninen toimikunta, Kaupunki yhteisönä ry
Kansalaisaktivismin tulevaisuus: Kevytaktivismia vai järjestövaikuttamista?
Seminaarissa keskustellaan suomalaisen kansalaisaktivismin tulevaisuudesta. Yhteiskunnallinen toiminta ei välttämättä kanavoidu
olemassaolevien järjestöjen kautta tapahtuvaksi vaikuttamistyöksi jasitoutuminen kevenee. Seminaarissa pohditaan, miten ihmisille voidaan tarjota matalan kynnyksen paikkoja tulla mukaan joko perinteiseen järjestötyöhön tai epämuodolliseen kansalaistoimintaan.
Puhujina ovat. mm. Luonto-Liiton pääsihteeri, tutkija, Leo Stranius ja muita kansalaisaktivisteja.
Järjestäjä: Luonto-Liitto
Kuka on köyhän asialla?
Perusturvan tasosta ja korotustarpeista, sekä sen muodostumisperusteista
kaivataan avointa ja rakentavaa keskustelua. Seminaarin tavoitteena on luoda
edellytyksiä vahvemman yhteisen tahtotilan luomiseksi perusturvan
parantamiseksi.
Vastuunkantoa heikoimmassa asemassa olevista odotetaan ennen kaikkea
politiikoilta. Apuun on huudettu myös ammattiyhdistysliikettä. Kenen asia
köyhän asia on? Miksi poliittiset toimijat eivät kykene päätöksentekoon,
missä menee etujärjestöjen edunvalvonnan raja?
Heikki Hiilamo, tutkimusprofessori, KELA
Markku Salomaa, edunvalvontayksikön johtaja, STTK
Järjestävät: Toimihenkilöunioni TU ja Työväen Sivistysliitto TSL
Pankit, velka ja kriisi
Maailmantalouden kriisi jatkuu jo neljättä vuotta. Julkisessa keskustelussa ei ole kuitenkaan juuri kiinnitetty huomiota kriisin keskeisimpiin taustatekijään: pankkien kykyyn luoda rahaa. Attac esittää kriittisen analyysinsa modernin rahatalouden perusmekanismeista.
Järjestäjä: Attac
EU- ja kuntapalvelut
EU- JA KUNTAPALVELUT
Keskustelutilaisuus sosiaalifoorumissa la 24.4.2010 klo 12.00-13.45. Tilaisuuden vetää Vaihtoehto EU:lle Tiedotuskeskus ry:n puheenjohtaja Olli Salin
TILAA MARKKINAVOIMILLE
Kuluneiden vuosien aikana menojen leikkauksille on keksitty jos jonkinlaisia selityksiä kuten lama, julkisten palveluiden tehokkuuden lisääminen, väestön ikääntyminen ja varautuminen kasvaviin menoihin. On kierretty todellista syytä, joka on ollut tietoinen poliittinen ja myös ideologinen valinta. Sen taustalta löytyvät myös selvät uusliberalistiset talousopit. Näiden oppien mukaan julkisen sektorin suurta osuutta pidetään vääristymänä, joka pitää oikaista ja tehdä tilaa markkinavoimille ja yksityiselle voitontavoittelulle. Lyhyesti sanottuna kyse on EU:n talouspoliittisen linjan noudattamisesta. Merkittävä hanke oli EU:lle valmisteltu perustuslaki, ns. Lissabonin sopimus. Varmaan ensimmäistä kertaa maailman mitassa perustuslakiin on kirjattu uusliberalistiset talouslinjat. Paljon mainostettu peruspalveluiden pysyminen omissa käsissä on suorastaan valheellinen.
PERUSPALVELUT POIS KANSALLISESTA PÄÄTÖSVALLASTA?
Onkin pakko kysyä, miksi nykyiseen perustuslakiesitykseen ei haluttu kirjata vanhaa tekstiä jonka mukaan ” peruspalvelut ovat jäsenvaltioiden kansallisessa päätösvallassa.”? Perustuslaki siis sisältää tavoitteen, jonka mukaan unioni kaikissa toimissaan noudattaa vapaan kilpailun ja markkinatalouden oppeja se merkitsee kaupallisuuden tunkeutumista sellaisillekin alueille, joihin me emme ole tottuneet. Puhutaan vesihuollosta, koulutuksesta, yksityisistä sairaanhoito- ja vanhuspalveluista. Esimerkki Helsingistä on nyt jo surullisen kuuluisa vammaisten ja vanhusten kuljetuspalvelujärjestelmä, jossa monien yksityisyrittäjien – taxien – tilalle kaupunki on rakentanut käytännössä yhden yhtiön monopolin.
Perustuslaki sisältää maininnat EU:n laajentuneista oikeuksista solmia kansainväliset sopimukset jäsenvaltioiden asemesta ja puolesta. Samalla kun EU:n toimialue laajenee merkittävästi on ainoastaan EU:lla oikeus toimia – eli antaa määräyksiä, lakeja, direktiivejä jne. – kaupan alalla toimialueesta riippumatta.
TERVETULOA KESKUSTELEMAAN KAIKKIA KANSALAISIA KOSKEVISTA PALVELUISTA JA NIIDEN TULEVAISUUDESTA!
Järjestäjät: Vaihtoehto EU:lle Tiedotuskeskus ry, Helsingin Pro kuntapalvelut -verkosto
Miksi veronkiertoon ei puututa?
Järjestäjä: Uudenmaan AY-vasemmisto