Süleyman Altunoğlu pohtii onko demokratia Lähi-idässä mahdollista Suomen sosiaalifoorumissa 25.4.

Turkkilainen Süleyman Altunoğlu saapuu vierailulle Suomen sosiaalifoorumiin Helsingin Arbikselle lauantaina 25.4. klo 14  keskustelemaan Lähi-idästä ja rauhasta. Vierailun järjestää Anatolian kulttuurikeskus.

Turkkilainen Süleyman Altunoğlu syntyi 1973 Hacibektasissa, Turkissa. Nuorena opiskelijana hänet pidätettiin poliittisista syistä vuonna 1994 ja hän oli 12 kuukautta vankilassa.

Altunoğlu valmistui Gazi Yliopistosta vuonna 2007 pääaineenaan hallinto-oikeus ja nykyään hän työskentelee Union of Chambers of Turkish Engineers and Architectsissa (TMMOB), joka on osa Turkin demokraattista oppositiota. Tämän lisäksi hän kirjoittaa artikkeleita useille eri sivustoille, jotka tiedottavat maailman eri vasemmistolaisliikkeistä ja on kääntänyt englannin- ja espanjankielisiä kirjoja ja erilaisia tekstejä turkiksi. Tällä hetkellä hän kääntää entisen kuubalaisen diplomaatin, Ernesto Gomez Ascabalin, kirjoittamaa kirjaa, joka kertoo Libanon-Israel sodassa kuolleesta kuubalais-libanonilaisjuurisesta Jacinto Delgado Riskistä. Kirja käsittelee 20. vuosisadan alussa Latinalaiseen Amerikkaan muuttaneita Välimeren eteläalueen arabeja. Altunoğlu toimii myös Gezi-puiston tapahtumien jälkeen perustetun, suositun sivuston gezite.org:n sekä sosialistisen teoreettisen internet-lehden siyasol.org:n toimittajana. Hänen tekstinsä käsittelevät erityisesti Lähi-itää, kurdiongelmaa, islamia ja Turkin vasemmiston kamppailua.

suleman_pieni

 

 

Share

Rodrigo Nunesin johdolla tarkastellaan nykyajan kansalaisliikkeitä Suomen sosiaalifoorumissa 25.–26.4.

Rodrigo Nunes, eräs Latinalaisen Amerikan kuumimmista poliittisista filosofeista, esiintyy Suomen sosiaalifoorumissa lauantaina ja sunnuntaina. 36-vuotias Nunes on ollut aktiivinen sekä Maailman sosiaalifoorumissa että Oikeutta siivoojille -liikkeessä.

Nunes oli 2000-luvun alussa keskeinen vaikuttaja Maailman sosiaalifoorumin sisällä ja liepeillä toimivissa autonomisissa tiloissa ja liikkeissä, kuten zapatistikapinallisilta nimensä saaneessa Caracol Intergalácticassa. Myöhemmin hän on toiminut myös Turbulence -kollektiivissa ja monissa viime vuosien suurissa katuliikehdinnöissä, erityisesti Brasiliassa ja Espanjassa.

Aktivisminsa lisäksi Nunes on arvostettu yhteiskunnallisten liikkeiden teoreetikko ja hän opettaa Rio de Janeiron Katolisessa yliopistossa. Viime vuosina hän on korostanut uudenlaisia johtajuuden muotoja, joita liikkeiden sisältä nousee. Kyse ei ole niinkään perinteistä johtajayksilöistä tai etujoukoista vaan verkostoista. Viime kuukausina Nunes on kiertänyt esimerkiksi Lontoossa, Berliinissä ja New Yorkissa esittelemässä ajatuksiaan ja kirjaansa Organisation of the Organisationless, joka on myös sosiaalifoorumin sunnuntain tapahtuman otsikkona.

”Iloitsen siitä, että minut on kutsuttu Suomen sosiaalifoorumiin ja pääsen tapaamaan suomalaisia kansanliikkeitä ja järjestöjä. Sosiaalifoorumin kaltaiset tapahtumat ovat keskeisiä dialogin ja keskinäisen yhteisymmärryksen ylläpitämiseksi ja edellytyksiä yhteisten toimintamallien kehittämiseksi. Vaikka finanssikriisin alusta on jo vuosia, ja Suomi on ollut suhteellisen onnekkaassa asemassa verrattuna esimerkiksi Kreikkaan, täälläkään ei asioita pitäisi tarkastella vain maan rajojen sisällä. Toivon omien ajatusteni ja kokemusteni hyödyttävän suomalaisia aktivisteja”, Nunes sanoo.

rodrigo_nunes

Share

Vaihtoehto-nobelisti Nicanor Perlas Suomen sosiaalifoorumissa 25.–26.4.

Suomen sosiaalifoorumissa esiintyy lauantaina ja sunnuntaina pitkän linjan filippiiniläinen kansalaisaktivisti ja vaihtoehto-Nobel -palkittu Nicanor Perlas. Arbiksella keskustellaan muun muassa vapaakauppasopimuksista ja teknologian kehityksestä — lopulliset aiheet päättää yleisö.

Perlas_workshop

Perlas oli jo opiskeluaikoinaan merkittävä kansalaisaktivisti ja on myöhemmin toiminut esimerkiksi Filippiinien presidenttien Aquinon ja Ramosin neuvonantajana sekä luomuviljelyn edistäjänä Aasiassa. Perlasin saavutuksiksi lasketaan muun muassa Filippiinien pitäminen ydinvoimasta vapaana ja Aasian maiden talousyhteisö APECin ajamat kestävän kehityksen ohjelmat. Perlaksen ansiosta kansalaisjärjestöt ja hallitus yhdessä laativat niin sanotun Filippiinien agenda 21:n, josta tuli Ramosin kaudella kestävän kehityksen ohjenuora. Myös YK antoi tunnustuksen tälle agendalle.

Nicanor Perlas sai vuonna 2003 Right Livelihood Award -palkinnon, niin sanotun vaihtoehto-Nobelin, ”erinomaisista toimistaan kertoa kansalaisyhteiskunnalle yritysten globalisaatiosta ja siitä, kuinka sille voidaan toteuttaa vaihtoehtoja”.

Luomu- ja biodynaamisen viljelyn edistäjä

Perlas on ollut menestyksekäs luomu- ja biodynaamisen viljelyn edistäjä Filippiineillä ja Aasiassa. Hän on perustanut keskuksen nimeltään Center for Alternative Development Initiatives (CADI) ja toiminut sen puheenjohtajana. CADI on toiminut tienraivaajana luomuviljelyn edistämisessä ja sen toiminnan ansiosta 32 erilaisen tuholaismyrkyn käyttö kiellettiin Filippiineillä. Samalla saatiin valtavalla kampanjalla viljelijät vähentämään tuholaismyrkkyjen käyttöä yleensäkin.

perlas_pieni

Perlas oli Filippiinien presidenttiehdokkaana vuoden 2010 vaaleissa. Hän on myös antroposofi, kirjailija ja huomattava luennoitsija, joka hallitsee useita aihealueita. Perlasin tärkeitä teoksia ovat mm. Shaping Globalization: Civil Society, Cultural Power and Threefolding ja Mission Possible.

Share

Miamin viisikon Fernando Gonzálezin keskustelutilaisuus sosiaalifoorumissa 25.4 klo 16

Viisi kuubalaista agenttia, Fernando González, Gerardo Hernández, René González, Antonio Guerrero ja Ramón Labanino, soluttautuivat Miamin kuubalaispakolaisten järjestöihin kerätäkseen todistusaineistoa terrorismista Kuubaa vastaan. Aineisto luovutettiin FBI:lle Havannassa kesällä vuonna 1998, mutta pian miehet vangittiin ja heitä syytettiin vakoilusalaliitosta, agentteina esiintymisestä ja muista laittomuuksista Yhdysvalloissa.

Miamin viisikoksikin kutsutut miehet viettivät vuosia Yhdysvalloissa vankeudessa. YK:n ihmisoikeuskomissio ja monet ihmisoikeus- ja kansalaisoikeusjärjestöt kyseenalaistivat heidän oikeudenkäyntinsä puolueettomuuden ja tuomioiden oikeellisuuden. Fernando González vapautettiin 27. helmikuuta 2014, yli 15 vuoden vankeuden jälkeen. Hänet vapautettiin toisena henkilönä viisikosta. Loput viisikon jäsenet vapautettiin joulukuussa 2014. Yhdysvaltain presidentti Obama armahti miehet osana Yhdysvaltojen ja Kuuban neuvotteluja maiden suhteiden parantamiseksi.

Fernando González on paitsi Miami viisikon jäsen, myös kuubalaisen ICAP-järjestön (Kuuban kansojen välisen ystävyyden Instituutti) varapuheenjohtaja. Suomi-Kuuba-seuran vieraana Suomessa oleva Fernando González puhuu Suomen sosiaalifoorumissa 25.4. klo 16-17.30 ruotsinkielisellä työväenopistolla, Arbiksella (Dagmarinkatu 3, Helsinki). Keskustelun puheenvuorot jakaa Kuubalainen Kuuba –kirjan kirjoittaja Antti Halinen. Toimittajilla on mahdollisuus esittää omia kysymyksiä tilaisuuden päätteeksi.

Esitys espanjaksi, tulkkaus suomeksi, lyhyt yhteenveto englanniksi.

Share

Brasilian Maattomien liike MST:n edustaja Suomen Sosiaalifoorumissa 25.4.

Brasilian Maattomien liike MST:n edustaja Edi Carlos Da Silva saapuu  vierailulle Suomen Sosiaalifoorumiin Helsingin Arbikselle lauantaina 25.4. keskustelamaan agroekologisen viljelyn ja teollisen maatalouden yhteentörmäyksestä asuinalueellaan Etelä-Bahialla. Vierailun järjestävät Maattomien ystävät ry ja Maan ystävät ry.

Da Silva tulee Brasilian Bahiasta, jossa maattomat talonpojat ja Stora Enson puoliksi omistama Veracelin sellutehdas ovat vuosia kiistelleet maaoikeuksista. MST-liike ja Maattomien ystävät ry vaativat kiistanalaisten alueiden viemistä maareformin piiriin sekä täyskieltoa haitallisille kemikaaleille plantaaseilla.

Sosiaalifoorumin seminaarin lisäksi Da Silva nostaa nostaa maattomien näkökulmaa esiin keskiviikkona 22.4. Stora Enson yhtiökokouksessa Marina Congress Centerissä. Perjantaina 24.4. Da Silva osallistuu Turbulence in Brazil -keskustelutapahtumaan Helsingin yliopiston Tiedekulmassa yhdessä toisen Sosiaalifoorumin toisen brasilialaisvieraan, filosofi ja kirjailija Rodrigo Nunesin kanssa.

Taustaa

 

 

Share

Konflikteissa uskonto on usein politiikan uhri

Uskontojen politiikkaa arvioidaan usein vain kriisien ja vastakkainasettelujen kohdalla. Kyseessä on kuitenkin moniulotteisempi ilmiö.

Useissa konflikteissa ympäri maailmaa on merkkejä uskonnon valjastamisesta poliittisiin tarkoituksiin. Emeritusprofessori Tuomo Melasuo kuitenkin muistuttaa, että uskontojen poliittinen ulottuvuus tuodaan useimmiten esille vain silloin, kun se ilmenee jonkun kriisin yhteydessä.

– Jos halutaan todella ymmärtää niiden kaikki kulttuuriset, yhteiskunnalliset ja poliittiset ulottuvuudet, niitä tulisi tarkastella myös aivan normaaleissa tilanteissa, Melasuo sanoo.

Tällaisia arkipäiväisiä esimerkkejä ovat muun muassa pohjoismaisten valtiopäivien avajaisjumalanpalvelut ja Yhdysvaltojen dollariin kirjoitettu sanonta Jumalaan luottamisesta.

Melasuon mielestä vasta silloin, kun ääriliikkeet sijoitetaan laajempaan yhteiskunnalliseen ja uskonnolliseen viitekehykseen, tulee niiden tieteellinen arviointi mahdolliseksi.

– Politiikka käyttää hyväkseen myös saman uskonnon sisällä olevien ryhmien välisiä pieniä eroja tehden niistä suuria, suree Suomen irakilaisen kulttuurifoorumin Haider Al-Hello, joka tulee osallistumaan foorumissa keskusteluun uskontojen roolista konflikteissa. Hänen mukaansa keskustelussa kuuluu Suomessakin huolestuttavasti yhä selvelmmin eri suuntien väliset erot.

Al-Hellon mielestä on valitettavaa, että mediassa kritisoidaan uskontoja sellaisista asioista, joihin poliitikot ovat syyllistyneet. Kritiikin oikea maali kun olisi päätöksentekijöissä eikä uskonnossa, hän sanoo.

– Amerikkalaiset hyökkäsivät Irakiin ja nimittävät sitä ristiretkeksi. Tämä asia herätti radikaalimuslimeissa halua vastustaa liittolaisten hyökkäystä, Al-Hello kuvaa. ISIS:in nousu voidaankin hänen mielestään nähdä seurauksena Yhdysvaltojen hyökkäyksestä vuonna 2003.

Haider Al-Hellon mielestä on valitettavaa, että mediassa kritisoidaan uskontoja sellaisista asioista, joihin poliitikot ovat syyllistyneet. Kritiikin oikea maali kun olisi päätöksentekijöissä eikä uskonnossa, hän sanoo.

Haider Al-Hellon mielestä on valitettavaa, että mediassa kritisoidaan uskontoja sellaisista asioista, joihin poliitikot ovat syyllistyneet. Kritiikin oikea maali kun olisi päätöksentekijöissä eikä uskonnossa, hän sanoo.

Monisyinen vyyhti

Tuomo Melasuo katsoo radikalisoitumisen syinä useita erinäisiä rinnakkaisia kehityskulkuja.

– Myös Palestiinan kysymyksen ratkaisemattomuus tai Israelin vaalien tulos eivät ainakaan laske radikalisoitumista, hän arvioi. Syyrian sodalla ja Irakin sisäpolitiikalla on myös omat vaikutuksensa. Länsimiehityksen aikana shiiat nostettiin dominoivaan asemaan Irakin sisäpolitiikassa. Valtaan päässyt klikki käytti tilannetta hyväkseen ja nyt alistettu sunnivähemmistö tukee IS:ää.

– On syytä miettiä, onko länsi ymmärtänyt, että Lähi-idässä jylläävä terrorismi on ennen kaikkea sunnimuslimien äärinäkemyksiä. Shiiamuslimit ovat sunniterrorismin kohteina hyvin laajalla alueella, Lähi-idän lisäksi myös Pakistanissa ja jopa Kaakkois-Aasian muslimimaissa, toteaa toimittaja ja tietokirjailija Liisa Liimatainen.

Hänen mukaansa ISIS on luonut uuden version Lähi-idässä vielä vahvasti vaikuttavasta wahhabismin perinnöstä.

– Näinä päivinä koko Lähi-idän poliittinen kartta on keskustelun alaisena. Iran on tullut vahvasti mukaan ISIS:in vastaiseen taisteluun ja vahvistaa samalla omia asemiaan tulevaisuuden geopoliittisella kartalla, hän huomioi.

 

Artikkeli on ilmestynyt Suomen sosiaalifoorumi 2015 -lehdessä.

Share

Millaisen sosiaalifoorumin tarvitsemme ja kuinka sen toteutamme?

Suomen sosiaalifoorumi on uniikki ja tärkeä kansalaisfoorumi, joka kokoaa vuosittain yhteen erilaisia kansalaisliikkeitä  ja kriittisestä yhteiskuntakeskustelusta kiinnostuneita henkilöitä keskustelemaan, luennoimaan ja jakamaan tietoa monimuotoisesta taistelusta pääomien maailmanvaltaa vastaan sekä kestävien oikeudenmukaisuutta ja tasa-arvoa tukevien arvojen puolesta.

Tapahtumaa ollaan järjestämässä Suomessa nyt jo 14. kertaa, vaikka sen tulevaisuutta ei ole pystytty rakentamaan vakaalle pohjalle. Tämä epävakaus on johtanut tarpeeseen kehittää ja reflektoida nykyisiä toimintamalleja. Tähän on useita syitä. Esimerkiksi viimeisen neljäntoista vuoden aikana poliittinen ilmapiiri on muuttunut huimasti; taloudellinen eriarvoisuus on kasvanut, kulutus lisääntynyt kestämättömiin sfääreihin ja ympäristön tuhot järisyttävät milloin missäkin päin maailmaa, sotia ja muita humanitaarisia kriisejä unohtamatta. Nämä olivatkin keskeisiä teemoja, jotka nousivat esiin sosiaalifoorumin teettämässä alustavassa kyselyssä siitä, mitä ovat ne akuutit ongelmat, joihin meidän tulisi löytää ratkaisuja. Mitä enemmän poliittinen tilanne kiristyy ja ongelmat eskaloituvat, sitä tärkeämpi on kansalaisyhteiskunnan aktiivisen verkoston rooli.

Millainen kansalaisyhteiskunnan aktiivisen verkoston rooli sitten tulee olemaan tulevaisuudessa? Riittävätkö nykyiset toimintamallimme näiden ongelmakohtien ratkaisemiseksi? Tarvitaanko suurempien liikkeiden mobilisointia ja yhteistyötä suurten ongelmien edessä vai riittääkö monimuotoinen ja pirstaloitunut toiminta, jossa erilaiset yhteisöt syventyvät tarkastelemaan heitä eniten kiinnostavaa asiakokonaisuutta? Kysymys siitä, millaista kansalaistoimintaa tarvitsemme vuonna 2015, johtaa suoraan pohdintaan siitä, millainen on foorumi, jota kansalaiset nyt kipeimmin tarvitsevat tulevina vuosina?

Miten toimintaa tulisi kehittää käytännön tasolla?

Aloitimme pohdinnan jo viime viikon perjantaina 10.4. Sosiaalifoorumin toiminnan kehittäminen -työpajassa. Keskustelua käytiin avoimessa ilmapiirissä ja siinä käytettiin horisontaalissa päätöksenteossa hyödynnettyjä käsimerkkejä. Tämä on myös tärkeä metodi keskusteluissa sosiaalifoorumiviikonlopun työpajoissa.

Horisontaalisessa päätöksenteossa käytetyillä käsimerkeillä reagoidaan keskustelussa jatkuvasti.

Horisontaalisessa päätöksenteossa käytetyillä käsimerkeillä reagoidaan keskustelussa jatkuvasti.

Erityisen vahvasti nousi esiin huoli sosiaalifoorumin tulevaisuudesta. Tili- ja vastuujärjestön vaihtuminen lähes vuosittain on aiheuttanut katkoksia informaatiossa, kun vastuujärjestön löytäminen on saattanut venyä pitkälle syksyyn, kuten kävi tänäkin vuonna. Tiedossa kuitenkin on, ettei Attac ry:llä ole mahdollisuuksia ja resursseja jatkaa sosiaalifoorumin järjestämistä ensi vuonna, joten mitä nopeammin uusi vastuujärjestö pääsee puikkoihin, sitä sulavammin toiminta saanee jatkua. Olisiko teidän järjestönne tai yhdistyksenne halukas mahdollistamaan Suomen sosiaalifoorumin 15-vuotisjuhlat?

Jos vastuujärjestön löytäminen koetaan haastavaksi, voidaan myös pohtia olisiko järkevää tehdä sosiaalifoorumista yhdistys. Tällaisen yhdistyksen perustaminen tukisi sosiaalifoorumin toiminnan monipuolistamista, mutta saattaisi ajaa toimintaa sisäänpäinlämpiävämmäksi.

Sosiaalifoorumin fasilitaattori Suvi Van Gestel ja Kepan Anni Vihriälä kommunikoivat käsimerkein Sosiaalifoorumin toimintatapojen kehittäminen -työpajassa.

Sosiaalifoorumin fasilitaattori Suvi Van Gestel ja Kepan Anni Vihriälä kommunikoivat käsimerkein Sosiaalifoorumin toimintatapojen kehittäminen -työpajassa.

Kansainväliset vieraat ovat aina tärkeä osa sosiaalifoorumin monimuotoisuutta. Tänä vuonna kaikki kutsutut vieraat ovat olleet miespuolisia ja tämä on herättänyt tunteita eri osapuolissa. Voiko tasa-arvoa edistävässä tapahtumassa kansainvälisten vieraiden sukupuolijakauma olla näin räikeä? Tähän asiaan lienee syytä kiinnittää huomiota tulevaisuudessa, kun vieraita kutsutaan.

Pitäisikö sosiaalifoorumi järjestää syksyllä kevään sijasta?

Paikan vaihtuessa tulevana vuonna (Arbiksen remontin vuoksi) nousi esiin myös ajatus siitä, onko kevät ajankohtana kaikista otollisin tapahtuman järjestämiselle? Osa on kokenut, että sosiaalifoorumi tulee aina yhtä yllättäen ja kevään kiireiden myötä sisällöt puristetaan kasaan kiireesti ja pian koko tapahtuma onkin jo ohi. Myös rahoituksen hakemisen kannalta olisi syksy turvallisempi ajankohta. On myös huomioitava, että toukokuussa on toinen suuri kansalaisjärjestöt yhteenkokoava tapahtuma, Maailma kylässä.

Keskeinen asia ajankohdan pohdinnan kannalta oli kuitenkin jatkumon mahdollistaminen. Onko kevät vai syksy otollisempaa aikaa sitoutua uuteen toimintaan vai tarvitaanko voimauttavia osatapahtumia kenties ympäri vuotta? Kuinka verkostoitumista, yhteistoimintaa ja kommunikaatiota voitaisiin parantaa sosiaalifoorumin osanottajien kesken? Onko tämä kaikki tarpeellista? Onko sosiaalifoorumin rahoittaminen ulkoministeriön hankerahoituksella liian rajoittava tekijä vai tulisiko pohtia myös riippumattomampia rahoitusmuotoja?

Kaksi työpajaa sosiaalifoorumin aikana

Kysymyksiä lienee jälleen enemmän kuin vastauksia, mutta tästä syystä keskustelu sosiaalifoorumin tulevaisuudesta jatkuukin läpi tapahtuman. Sosiaalifoorumin kehittäminen -työpaja järjestetään lauantaina 25.4. klo 10-12 ja sunnuntaina 26.4. klo 15-17 luokassa 21. Olet lämpivästi tervetullut osallistumaan tärkeään muutostyöhön!

Työpajoja vetää sosiaalifoorumin fasilitaattori Suvi Van Gestel, jolla on laaja kokemus vaikuttamisesta ja vapaaehtoistyöstä kansainvälisessä ilmapiirissä. Myös koko sosiaalifoorumin ajan voi keskusteluun osallistua Muutoskiskalla, joka sijaitsee Arbiksen kahvilassa. Keskustelu jatkuu yleiskokouksessa keskiviikkona 6.5. klo 17-19, joka pidetään Seurakuntayhtymän tiloissa (Kolmas linja 22 B).

Tervetuloa mukaan!

 

Share

Vaihtoehto-nobelisti etsii vastauksia yleisön kanssa

Nicanor Perlas esiintyy lauantaina juhlasalissa kello 14-16 sekä sunnuntaina juhlasalissa kello 11-13 ja luokassa 11 kello 13-15.

Sosiaalifoorumissa esiintyy lauantaina ja sunnuntaina pitkän linjan filippiiiniläinen kansalaisaktivisti ja vaihtoehto-Nobel -palkittu Nicanor Perlas. Perlas oli jo opiskeluaikoinaan merkittävä kansalaisaktivisti, ja on myöhemmin toiminut esimerkiksi useiden Filippiinien presidenttien neuvonantajana ja luomuviljelyn edistäjänä Aasiassa. Perlasin saavutuksiksi lasketaan muun muassa Filippiinien pitäminen ydinvoimasta vapaana ja Aasian maiden talousyhteisö APECin ajama kestävän kehityksen ohjelmat.

Nicanor Perlas sai vuonna 2003 vaihtoehto-Nobelina tunnetun Right Livelihood Awardin ”erinomaisista toimistaan kertoa kansalaisyhteiskunnalle yritysten globalisaatiosta ja siitä, kuinka sille voidaan toteuttaa vaihtoehtoja”.

Perlas

Perlasin yleisötilaisuudet tunnetaan yleisöä mukaansatempaavina yhteistyönäytteinä. Arbiksella tullaan keskustelemaan muun muassa vapaakauppasopimuksista ja teknologian kehityksestä — lopulliset aiheet päättää yleisö.

 

Artikkeli on ilmestynyt Suomen sosiaalifoorumi 2015 -lehdessä.

Share

Vastavoimaa agribisnekselle

Agroekologiaseminaari Sosiaalifoorumissa la 24.5. klo 14-16. Mitkä ovat agroekologisen viljelyn mahdollisuudet ruokaturvan toteuttamisessa? Aiheesta puhumassa Brasilian pienviljelijäliikkeen (MST) edustaja Edi Carlos da Silva.

Globaalissa etelässä etsitään vaihtoehtoja suuryritysten kontrolloimalle tehomaataloudelle. Perinteistä tietoutta, luonnonmukaisempia menetelmiä ja ajantasaista tiedettä yhdistelevä agriekologiasta on versomassa ruohonjuuritason liikkeiden aito ratkaisumalli.

Sekaviljelyä, viljelykiertoa ja ravinteiden kierrättämistä ilman kemiallisia lannoitteita ja torjunta-aineita. YK:n neljän vuoden takaisen asiantuntijaraportin resepti ruoantuotannon kaksinkertaistamiseksi köyhillä alueilla oli jälleen uusi särö vallitsevan, tehotuotantoon ja vapaisiin markkinoihin perustuvan kehitysnäkökulman hegemoniaan.

Raportin kuvailemalla agroekologialla tarkoitetaan nykyaikaisen maatalousosaamisen ja paikallisen perinnetiedon soveltamista luonnonmukaiseen pienviljelyyn. Käsitteenä agroekologia on kuitenkin jo ollut jo 30-40 vuotta osa maataloustieteellistä tutkimusta sekä globaalin Etelän pienviljelijöiden työkalupakkia.

Helsingin yliopiston politiikan ja talouden tutkimuksen laitoksen tutkijatohtori Markus Krögerin mukaan agroekologian kehittyi Latinalaisessa Amerikassa 1980-luvulla kiihtyneen agribisneksen vaihtoehdoksi järjestää maataloutta ja yhteiskuntaa. Brasilian maattomien pienviljelijöiden liike MST:n kaltaisilla liikkeillä on toimintatavan levittämisessä keskeinen rooli.

”Agroekologian edistäminen on hyvin pitkälle ollut tutkijoiden, kansanliikkeiden ja pienten maanviljelijöiden välinen asia, mutta siihen ovat vaikuttaneet myös kuluttajat ja valtioiden progressiiviset maaseutuvirastot”, Kröger toteaa.

Vaikka useissa maissa valtaosa poliittisesta tuesta on mennyt agribisnekselle, niin agroekologiaa on tuettu siinä rinnalla. Latinalaisen Amerikan lisäksi agroekologiaa on harjoitettu Afrikassa, Aasiassa sekä luomutuotannon muodossa myös Euroopassa.

Luomun tapaan agroekologiakin rakentuu ekologisille periaatteille, mutta ottaa huomioon myös sosiaalisen ja taloudellisen puolen, kuten kysymykset yhteisöstä ja omavaraisuudesta. Tärkeässä roolissa on viljelysmenetelmien paikallinen kehittäminen ja niiden levittäminen agroekologisten koulujen kautta.

”Avainasemassa on se, että pienviljelijät itse kehittävät tekniikkaa eivätkä ulkopuoliset teknikot laboratorioissa, jolloin siinä on demokratiakin mukana sikäli, että heillä jää siementen omistusoikeus, Kröger toteaa.”

 

Artikkeli on ilmestynyt Suomen sosiaalifoorumi 2015 -lehdessä.

Mer än enbart teknik

Med agroekologi avses en tillämpning av modernt jordbrukskunnande och lokala traditioner på naturenlig odling i liten skala.

Samtidigt som internationella instititutioner som FN, regeringar och forskningsanstalter allt oftare lyfter fram agroekologins möjligheter att effektivera produktionen och avvärja hungersnöd är rörelser som representerar småbrukare och ursprungsfolk oroade över hur begreppet används.

Man strävar till att definiera agroekologin enbart som en teknik med vilken man kan motverka den industriella matproduktionens hållbarhetskris, samtidigt som de rådande maktförhållandena inte utmanas, konstaterade Internationella Agroekologiforrumet i Mali i en resolution nyligen.

För rörelserna är agroekologin framför allt en politisk verksamhet som strävar till självförvaltning för gemenskaper. I resolutionen uppställer man som mål en självförsörjning som grundar sig på solidaritet och horisontala relationer och som respekterar ursprungsfolkens traditioner och andliga förhållande till jorden.

Artikeln har tidigare publicerats i Finlands social forum 2015 -tidning.

Share

Hyvää fiilistä ja tekemisen iloa

Suomen sosiaalifoorumi ei tapahtuisi ilman merkittävää vapaaehtoispanosta. Tapahtuman henki ja yhteiskunnallinen sisältö vetää monia osallistumaan aina uudelleen.

Vuosi toisensa jälkeen noin kolmisenkymmentä vapaaehtoisia osallistuu Suomen jokakeväisen sosiaalifoorumin pyörittämiseen.

”Vapaaehtoisten ja järjestöjen työpanoksella on aivan valtavan suuri merkitys, sillä eihän meitä palkattuja työntekijöitä ole kuin kolme. Kaikki muu tehdään vapaaehtoisvoimin”, kertoo foorumin hankekoordinaattori Janne Lemettinen.

Suurin osa vapaaehtoisista on opiskelijoita, mutta myös myös vanhemmista ikäluokista löytyy osallistujia. Moni kerran vapaaehtoisena toiminut osallistuu mielellään uudestaan.

”Jos on kerran osallistunut, osallistuu suurella todennäköisyydellä seuraavankin kerran. Monelle ensikertalaiselle kokemus on elämys”, kertoo toista kertaa foorumin taustajoukkoihin osallistuva Pirjo Kerminen.

Myös kolmatta kertaa osallistuvan Merja Kiiskisen on vapaaehtoistyö saanut koukkuunsa.

”Itselle se on tuonut valtavasti hyvää fiilistä. Saan hyvän mielen siitä, että teen mielestäni tärkeitä asioita mukavien ihmisten kanssa, enkä esimerkiksi siitä, että käyn kaupasta ostamassa jotain uutta. Ehkä mussa on joku geenivirhe”, hän nauraa.

Vuoden 2014 sosiaalifoorumin vapaaehtoisia Arbiksella.

Vuoden 2014 sosiaalifoorumin vapaaehtoisia Arbiksella.

Liian paljon näkemistä ja kuultavaa

Mielenkiintoisten keskustelujen päällekkäisyys ja siitä syntyvä valinnanvaikeus ovat Kiiskisen mielestä foorumilla vierailevan suurimpia haasteita.

”Vapaaehtoistyö ikään kuin vapauttaa tästä taakasta”, hän nauraa. ”Itse työssä haasteellisinta on ehkäpä aikatauluissa pysyminen. Usein loppua kohden yhä mielenkiintoisemmaksi käyvää keskustelua on vaikea lopettaa”, hän jatkaa.

Kellekään vapaaehtoistyön sovittaminen muuhun arkeen ei ole ollut hankalaa.

”Tietysti välillä on kiire, mutta koska osallistuminen on niin hauskaa, ovat haasteetkin oikeastaan vähän kuin aallonharjalla ratsastaisi”, väitöskirjaa valmisteleva Kiiskinen sanoo. Lisäksi Kiiskisen päätyö ja vapaaehtoistyö tukevat toinen toisiaan, sillä väitöksessään hän tutkii alkuperäiskansoja.

”Usein olen päässyt tapaamaan toimijoita ja kuuntelemaan keskusteluja myös näistä aiheista.”

Kermiselle Sosiaalifoorumin anti on ollut tervetullut tuulahdus tuoreita näkökulmia.

”Minulle tämä on ollut tietynlainen henkireikä hyvin yksipuolisessa informaatiovirrassa. Foorumilla on toisenlaisia vaihtoehtonäkemyksiä esillä, jotka eivät näissä valtamedioissa pääse esille”, hän kertoo.

Hankekoordinaattori Lemettinen kertoo, että Sosiaalifoorumin järjestäjät haluavat tarjota vapaaehtoisille mahdollisuuden osallistua koko tapahtumaan tavallista intensiivisemmin.

”Tänä vuonna vapaaehtoisia koulutetaan myös käyttämään seminaareissa osallistavia menetelmiä”, Lemettinen kertoo.

 

Artikkeli on ilmestynyt Suomen sosiaalifoorumi 2015 -lehdessä.

Share
1 2 3