Lehdistötiedote
Dalit – uskonto- ja kulttuuriperusteisen syrjinnän vastainen työ
260 miljoonaa ihmistä kärsii kastiin perustuvasta syrjinnästä.  Syntyperänsä takia he joutuvat tekemään vaarallisimmat ja  vastenmielisimmät työt. Tämä vangitsee heidät köyhyyteen ja vahvistaa  heidän hyljeksittyä asemaansa.
Helsingin seurakuntayhtymän  yhteiskunnallinen työ, Kirkon Ulkomaanapu ja Suomen Ekumeeninen Neuvosto  järjestävät seminaarin kastisyrjinnästä Helsingin ruotsinkielisen  työväenopisto Arbiksen tiloissa (Dagmarinkatu 3) la 24.4. klo  18.00–19.45. Seminaari on osa
Suomen Sosiaalifoorumin ohjelmaa.
Seminaarin  pääpuhuja on Executive Secretary Elizabeth Joy (UK), joka tuntee  omakohtaisesti sekä
elämän kastittomana että kastittomien hyväksi  tehtävän työn.
Mukana ovat myös Petri Merenlahti Kirkon  Ulkomaanavusta ja dalit-teemasta pro gradunsa tehnyt Tiina-Mari  Mällinen Suomen Ekumeenisesta Neuvostosta. Mällinen alustaa  uskontoon perustuvasta syrjinnästä. Merenlahti kertoo Nepalin  vapautettujen maaorjien tilanteesta – kuinka syrjintä ylläpitää  köyhyyttä ja kuinka kehitysyhteistyö tuottaa tulosta silloin, kun se  pureutuu köyhyyden syihin.
Tilaisuudessa esitetään myös Hannamari  Shakyan Nepalin entisiä maaorjia kuvaava lyhytelokuva ”Ei kenenkään  maalla”
Nepalissa tiettyjen  ihmisryhmien syrjintä on juurtunut syvälle kulttuuriin ja yhteiskuntaan.  Se
jarruttaa kehitystä ja sitoo ihmisiä köyhyyteen.
Vanhastaan kastilaitos on määrännyt  ihmisen yhteiskunnallisen aseman jo syntymässä. Vaikka
järjestelmä on virallisesti kielletty, maan kolme miljoonaa dalitia eli  kastitonta elää
köyhyysloukussa ja syrjinnän kohteena.
Kamayat ja haliyat ovat nykyajan maaorjia, jotka tekevät  lapsesta alkaen 12-tuntisia työpäiviä
sukupolvelta toiseen periytyvien velkojen maksamiseksi. Vaikka Nepalin  hallitus lakkautti
maaorjakäytännöt 2000-luvulla, molemmat ryhmät kamppailevat yhä  asemastaan ja
toimeentulostaan.
Hannamari  Shakyan lyhytdokumentti kuvaa elämää Nepalin länsiosissa, jossa Kirkon
Ulkomaanavun tuella on lisätty entisten maaorjien tietoisuutta omista  oikeuksistaan ja nostettu
heidän itsetuntoaan. Kamayat ja haliyat ovat alkaneet ajaa oikeuksiaan  täysivaltaisina
yhteiskunnan jäseninä, ja heille on pyritty luomaan toimeentulon  edellytykset.
Entisten  maaorjien tilanne osoittaa havainnollisesti, kuinka köyhyyden syyt ovat  syrjinnässä ja
yhteiskunnallisessa epäoikeudenmukaisuudessa. Samalla se kertoo, miten  kehitysyhteistyö
tuottaa tulosta, kun sen avulla puretaan kehityksen esteitä yhdessä  paikallisten ihmisten kanssa.
Suomen sosiaalifoorumi  järjestetään nyt 9. kertaa. Liki sata kansalaisjärjestöä ja -liikettä,  ay-tahoa,
kirkon ja kulttuurialan toimijaa järjestävät yhdessä yli 70  tapahtumaa, seminaaria ja työpajaa.
Tilaisuudet ovat avoimia ja  osallistujille maksuttomia. Suomen Ulkoasiainministeriö on tapahtuman
päärahoittaja.  Päivitetty ohjelmisto osoitteessa: www.sosiaalifoorumi.fi