Vuoden 2018 Sosiaalifoorumiin liittyvät julkaisut
Tervetuloa 11.6. klo 18 Ilolan puistoon Kallioon, Helsinkiin (säävaraus) keskustelemaan Sosiaalifoorumin merkityksestä, miettimään tulevaa tai jakamaan kokemuksia kuluneelta vuodelta.
Omat viltit, eväät ja muut mukaan!
Kokoonnumme Seurakuntien talolla, (Kolmas linja 22, kokoushuone Sutinen, 2. krs) klo 17.30 alkaen.
Kokous on avoin kaikille kiinnostuneille. Käydään läpi Sosiaalifoorumin kokemuksia ja aloitetaan seuraavan vuoden suunnittelu. Tervetuloa mukaan!
18. Suomen sosiaalifoorumi järjestetään tulevana viikonloppuna 4.-5.5.2019 työväenopisto Arbiksella. Sosiaalifoorumi toimii alustana kansalaiskeskustelulle ja sinne järjestää tilaisuuksia joukko erilaisia kansalaisjärjestöjä, verkostoja, yhteiskunnallisia liikkeitä, ay-liikkeitä sekä kirkollisia ja kulttuurialan toimijoita. Sosiaalifoorumiin on vapaa pääsy ja sen tilaisuudet ovat avoimia kaikille kiinnostuneille. Täysi-ikäisyyden kynnyksellä oleva tapahtuma on säilyttänyt asemansa merkittävänä yhteiskunnallisten liikkeiden kohtaamisen areenana ja keskustelun edistäjänä.
– Suomen sosiaalifoorumi on ylpeästi osa kansainvälistä verkostoa, joka on tehnyt työtä oikeudenmukaisemman ja tasa-arvoisemman maailman puolesta jo lähes 20 vuotta. Sosiaalifoorumi on alusta, jolle sisällön antavat tapahtuman ohjelman luovat järjestöt ja liikkeet. Esillä on tänä vuonna erittäin ajankohtaisia ja tärkeitä kysymyksiä esimerkiksi Pohjois-Afrikan naisten asemasta, sosiaaliturvasta, rauhanliikkeen ja ympäristöliikkeen yhteistyöstä ja kurdien asemasta Turkin hallinnon alaisuudessa. Kiinnostavuutta lisää entisestään niiden ajoittuminen poliittisesti herkkään hetkeen, toteaa Sosiaalifoorumin ohjausryhmän puheenjohtaja Heikki Ketoharju.
Suomen sosiaalifoorumin pääteema on tänä vuonna Polkuja järjestelmien muutokseen. Teema kuvaa valintoja, joita joudumme yhteisöinä tekemään edessämme haarautuvien vaihtoehtojen välillä. Aikaamme määrittävät poliittinen epävarmuus esimerkiksi sosiaaliturvan tai vanhustenhoidon muutoksissa ja kriisit ilmastonmuutoksesta autoritarismin nousuun. Sosiaalifoorumi antaakin atomisoituneille ja toisistaan irrallaan toimiville mahdollisuuden nähdä yhteydet kamppailujensa välillä.
– Ongelmat ovat yhteisiä, joten niin ovat myös ratkaisut. Sosiaalifoorumin voima perustuu solidaarisuuteen, jonka se kykenee ympärillään synnyttämään. Edellisen hallituskauden aikana Sosiaalifoorumi menetti leikkausten vuoksi valtionrahoituksensa, joten sen jatkuminen on perustunut täysin kansalaisjärjestöjen, ryhmien, liikkeiden ja kirkollisten toimijoiden yhteishenkeen. Se on itsessään solidaarisuuden voimannäyte, vahvistaa Ketoharju.
Pääteema jakautuu viiteen osioon, jotka käsittelevät mm. ympäristöoikeudenmukaisuutta, työelämää ja vähemmistökulttuureja. Ajankohtaisissa paneeleissa käydään läpi sosiaaliturvaa, sote-uudistusta, perustuloa ja EU:n Green New Dealia alojen tärkeimpien asiantuntijoiden johdolla. Kansainvälisen ulottuvuutensa vuoksi tärkeä osa tämänkin vuoden Sosiaalifoorumia ovat kansainväliset vieraat. Paikalle saapuvatkin mm. kurdikysymyksen ratkaisuista luennoiva sosiologi-kirjailija ja sananvapausjärjestö PEN:in kunniajäsen İsmail Beşikçi, Brasilian poliittisesta tilanteesta kertova Amazonian keräilijäväestön kattojärjestön CNS:n puheenjohtaja Joaquim Belo sekä tunisialais-italialainen naisoikeusaktivisti ja organisoija Sodfa Daaji.
Katso Sosiaalifoorumin koko ohjelma
Lisätietoa, materiaalit ja haastattelupyynnöt:
Joel Aaltonen
Viestintäkoordinaattori / Sosiaalifoorumi
tiedotus@sosiaalifoorumi.fi
+358503207248
Seuraa Suomen sosiaalifoorumia sosiaalisessa mediassa:
www.sosiaalifoorumi.fi
www.facebook.com/sosiaalifoorumi
twitter.com/sosiaalifoorum1
www.instagram.com/sosiaalifoorumi
Suomen sosiaalifoorumi on globaalia oikeudenmukaisuutta ja tasa-arvoa edistävä tapahtuma. Se on osa kansainvälistä sosiaalifoorumien verkostoa ja maailmanlaajuista prosessia, joka kokoaa yhteen kansalaisliikkeet ja toimii alustana niiden väliselle vuoropuhelulle. Kansainvälisen ulottuvuutensa vuoksi tärkeä osa tämänkin vuoden Sosiaalifoorumia ovat kansainväliset vieraat.
Toukokuun ensimmäisenä viikonloppuna 4.-5.5.2019 työväenopisto Arbiksella järjestettävään Suomen sosiaalifoorumiin toivotetaankin tervetulleeksi osallistujia joka puolelta maailmaa. Tapahtumien yhteyteen on mahdollista sopia haastatteluja vieraidemme kanssa. Olethan etukäteen yhteydessä (tiedotus@sosiaalifoorumi.fi), jotta voimme sopia haastattelujen aikatauluista ja kuvien ottamisesta.
Sosiologi ja ihmisoikeusaktivisti İsmail Beşikçi luennoi viikonlopun aikana sekä suomeksi tulkattuna että kurdiksi Arbiksen juhlasalin lavalla. Lauantaina 4.5. klo 12.00 – 13.30 Beşikçi esiintyy tulkin kanssa aiheenaan ”Kurdikysymyksen ratkaisun avaimet” ja sunnuntaina 5.5. klo 13.00 – 14.30 luento kuullaan kurdin kielellä.
Beşikçi tunnetaan erityisesti Turkin kurdiväestön oikeuksien puolustajana ja historian sekä sosiaalisen aseman tutkijana. Hän on 50 vuotta kestäneen tutkimusuransa aikana julkaissut yli 30 teosta, jotka ovat joutuneet Turkissa ankaran sensuurin kohteeksi. Beşikçi on tulenaran tutkimuskohteensa vuoksi tuomittu lukuisia kertoja vankeuteen ja hän on viettänyt vuosia urastaan mielipidevankina Turkissa. Beşikçi on tinkimättömän työnsä ansiosta valittu sananvapausjärjestö PEN:in kunniajäseneksi ja palkittu lukuisten järjestöjen toimesta. Beşikçin rohkeus jatkaa tutkimustaan huolimatta yrityksistä hiljentää hänet ovat tehneet turkkilaisesta kansainvälisesti voimakkaan symbolin kurdien kamppailussa oikeuksistaan.
Beşikçin (s. 1939) vuonna 1969 kirjoittama ”Doğu Anadolu’nun Düzeni” (Itä-Anatolian tila) analysoi Turkin itäisten osien sosiopoliittista kehitystä. Teos mursi tabuja käsittelemällä avoimesti kurdiväestöä etnisenä vähemmistönä ja saattoi nuoren tutkijan ongelmiin. Turkin asevoimien kaapattua vallan maassa vuonna 1971 Beşikçi tuomittiin pitkään vankeuteen. Tämän jälkeen sosiologi on tasaisin väliajoin tuotu oikeuden eteen kriittisten kirjoitustensa johdosta. Yhteensä Beşikçi on viettänyt vankiloissa peräti 17 vuotta. Beşikçin asemasta kotimaassaan kertoo, että turkkilaisen sensuurin historiaa käsittelevä teos on omistanut kokonaisen kappaleen pelkästään hänen kirjojensa käsittelylle.
Muita Beşikçin tärkeitä töitä ovat hänen 1970-luvulla kirjoittamansa seitsenosainen sarja Turkin kemalistisen hallinnon suhteesta kurdivähemmistöön sekä vuonna 1991 alunperin ilmestynyt, englanniksi nimellä ”International Colony Kurdistan” julkaistu voimakas puheenvuoro kurdien itsemääräämisoikeuden puolesta.
Joaquim Correa de Souza Belo on kotoisin Amapán osavaltiosta Brasilian Amazoniasta. Hän asuu keräilijäväestön asutusalueella, jossa yhteisö saa elantonsa açaimarjoista. Belo on Brasilian Amazonian keräilijäväestön kattojärjestön CNS:n (Conselho Nacional das Populações Extrativistas) puheenjohtaja. Brasilian Amazonian luonnonvaroihin liittyvät kysymykset ovat jälleen erittäin ajankohtaisia, sillä tuore presidentti Jair Bolsonaro muodostaa uhan sekä alueen väestölle että sen luonnolle. Belo puhuu Arbiksen luokassa 23 sunnuntaina 5.5. klo 15.30 – 17.00 aiheenaan ”Amazonian keräilijäväestön näkökulmia ilmastonmuutokseen ja Bolsonaron ajan Brasiliaan”.
CNS on vuonna 1985 perustettu, alun perin kuminkerääjien oikeuksien puolustamiseen keskittynyt kansanliike. Siitä tuli kansainvälisestikin tunnettu liikkeen johtajan Chico Mendesin 30 vuotta sitten tapahtuneen murhan myötä.
Kuminkerääjät ovat olleet Brasilian Amazonian huonompiosaisin maataloustyöläisten joukko. Sittemmin CNS on laajentunut puolustamaan myös muiden Brasilian Amazonian keräilijäyhteisöjen asemaa. Se tavoittelee ekologista maatalousreformia, eli eri kategorioihin kuuluvien keräilijäreservaattien perustamista, jotta alueilla asuvat keräilijät voivat suojella metsiä ja luonnonvaroja ja saada niistä samalla elannon. Se tavoittelee myös keräilijöiden elämänlaadun parantamista, järjestäytymistä sekä oikeuksien toteutumista. CNS:n käytännön vaatimuksiin kuuluvat mm. uusien keräilijäreservaattien perustaminen ja joidenkin olemassa olevien laajentaminen, reservaateissa olevien kolmansien osapuolten tilanteen ratkaiseminen, reservaateille suunnatun teknisen avun kehittäminen, metsänhoitosuunnitelmien hyväksyminen ja reservaattien käyttölupien myöntäminen, minimihintojen asettaminen keräilytuotteille, lainojen myöntäminen keräilijöille sekä reservaattien terveydenhuollon, koulutuksen, sanitaation ja asuntotuotannon kehittäminen.
CNS edustaa noin 800 ruohonjuuritason keräilijäorganisaatiota Brasilian Amazonian osavaltioissa: ammattiliittoja, osuuskuntia ja reservaattien asukkaiden yhdistyksistä. Sen toiminnan kulmakivi on reservaattien asukkaiden järjestäytyminen. Keräilijäreservaatteja/yhteishallinta-alueita on nykyisellään yli 400, niiden yhteenlaskettu pinta-ala on yli 60 miljoonaa hehtaaria ja niissä asuu yli 800 000 ihmistä. Brasilian nykyisen presidentin Jair Bolsonaron politiikka uhkaa Amazonian keräilijäväestön oikeuksia ja alueen luonnonvaroja monilla tavoin.
Sodfa Daaji on tunisialais-italialainen naisoikeusaktivisti ja organisoija. Hänen toimintansa on keskittynyt erityisesti pakolais- ja maahanmuuttajanaisten oikeuksien puolustamiseen sekä nuorten naisten rooliin solidaarisuuden rakentajina ja liikkeen voimahahmoina. Sodfa Daaji pureutuu ensin lauantaina 4.5. Arbiksen luokassa 23 klo 12.30 – 14.00 maahanmuuttajanaisista kerrottuihin narratiiveihin otsikolla ”Migrant Women in Europe and North Africa” ja sen jälkeen osallistuu samassa paikassa klo 14.30 – 16.00 paneelikeskusteluun ”Women’s Rights and Patriarchal Interpretations of Religions and Traditions”, jossa pohditaan keinoja purkaa perinteiden ja uskontojen patriarkaalisia tulkintoja.
Sodfa Daaji on pan-afrikkalaisen nuorisoliike Afrika Youth Movementin toinen puheenjohtaja ja European Network of Migrant Womenin jäsen. Hän on mukana Africans Rising -kollektiivin toiminnassa ja UNGEI:n (United Nations Gender Equality Initiative) nuorisotoimikunnassa. Hän on matkustanut viimeiset vuodet ympäri Eurooppaa ja Afrikkaa puhuen naisten oikeuksien puolesta.
Marta Musić on feministinen ja dekoloniaalinen aktivisti-tutkija, jonka juuret ovat entisessä Jugoslaviassa ja Ranskassa. Hän toimii kansainvälisissä liikkeissä rakentaen siltoja ja luomalla solidaarisuusverkostoja kamppailujen, liikkeiden ja systeemisten vaihtoehtojen välille.
Tällä hetkellä Marta vaikuttaa Barcelonassa, missä hän on mukana järjestämässä Maailman sosiaalifoorumia transformatiivisista talouksista ja tekee väitöskirjaa radikaalien vaihtoehtojen lähentymisprosesseista ICTA-UAB-yliopistossa. Hän on myös Ranskan ATTAC:in kansainvälisen komission ja Systemic Alternatives -aloitteen jäsen.
Marta on mukana kahdessa osatapahtumassa: lauantaina 4.5. klo 12-13:30 hän puhuu Dialogue on systematic alternatives-tapahtumassa luokassa 43 ja sunnuntaina 5.5. klo 13-14:30 tapahtumassa Yhteistoiminnan mahdollisuudet paikallistalouksien ja yhteisvaurauden rakentamisessa, joka järjestetään luokassa 35.
Lisätietoa, materiaalit ja haastattelupyynnöt:
Joel Aaltonen
Viestintäkoordinaattori / Sosiaalifoorumi
tiedotus@sosiaalifoorumi.fi
+358503207248
Seuraa Suomen sosiaalifoorumia sosiaalisessa mediassa:
www.sosiaalifoorumi.fi
www.facebook.com/sosiaalifoorumi
twitter.com/sosiaalifoorum1
www.instagram.com/sosiaalifoorumi
Toukokuun ensimmäisenä viikonloppuna 4.-5.5.2019 Helsingissä työväenopisto Arbiksella (Dagmarinkatu 3) järjestettävän Suomen sosiaalifoorumin pääteema on Polkuja järjestelmien muutokseen. Pääteema jakautuu viiteen osioon, jotka käsittelevät mm. ympäristöoikeudenmukaisuutta, työelämää ja vähemmistökulttuureja.
Kriisit ja epävarmuus määrittävät tätä hetkeä. Vanha järjestys on järkkynyt, mutta uusi on vielä hämärän peitossa. Ilmastonmuutos, syrjintä, syrjään jääminen, työelämän mullistukset, kansalaistoiminnan kahlitseminen sekä autoritarismin nousu hallitsevat ja sumentavat näkökenttäämme. Näemme ongelmat irrallaan toisistaan ja jäämme yksinäisiksi toimiessamme niiden ratkaisemiseksi. Sosiaalifoorumin tehtävä on tuoda näkyviksi yhteydet kamppailujemme välillä. Ongelmat ovat yhteisiä. Niin ovat myös ratkaisut.
Sosiaalifoorumin arvoihin kuuluu keskeisenä osana globaalin oikeudenmukaisuuden ja tasa-arvon edistäminen. Päämääränä on maailmanlaajuinen solidaarisuus, joka vahvistaa ihmisoikeuksien toteutumista ja demokratian periaatteita. Rauhan ja yhteisöllisen muutoksen teeman alla järjestetään näitä pohjavireitä monipuolisesti eri näkökulmista tarkastelevia tapahtumia. Mukana on keskusteluja ja työpajoja mm. pakolaisuudesta ja paperittomuudesta, uskosta ja rauhasta sekä tasavertaisuutta uhkaavista fasistisista liikkeistä.
Sosiaalifoorumin toiminnan peruskivi ja elinehto ovat järjestöt sekä kansalaisaktivismi. Tänä vuonna järjestettävä Suomen sosiaalifoorumi on järjestyksessään jo kahdeksastoista, ja moni asia on muuttunut niin järjestökentällä kuin maailmassakin täysi-ikäisyyden kynnyksellä olevan foorumin olemassaolon aikana. Kuinka kansalaistoiminta on muuttunut ja mikä sen kukoistuksen mahdollistaisi poliittisten ja taloudellisten hyökyaaltojen keskellä? Teemaan sisältyy paneeleja ja tapahtumia mm. vapaaehtoistoiminnan vahvistamisesta, nuorten osallisuudesta sekä maailmantuskasta.
Talousajattelun asettamat rajat ja niistä vapautuminen ovat keskeisessä roolissa etsittäessä uusia polkuja muutokseen. Sosiaalifoorumin peruskirja kertoo liikkeen syntyneen vastustamaan uusliberalismia, pääoman valtaa sekä imperialismia. Tänä vuonna Sosiaalifoorumissa työelämään ja talouteen voi pureutua mm. keskusteluilla EU:n arvojen muutoksista ja uuden soten mahdollisuuksista, tutustumalla elävään journalismiin ja pelaamalla rahan olemusta selittävää lautapeliä.
Sosiaalifoorumi on uuden ajattelun ja vaihtoehtojen areena. Valtarakenteiden haastaminen avaa uusia polkuja muutokseen, ja viime vuosina erityisen tärkeään asemaan tässä työssä ovat kohonneet uudenlaiset median ja kulttuurin muodot. Tämän vuoden Sosiaalifoorumissa pohditaankin keinoja uusien haasteiden asettamiseen ja tapoja hyödyntää uusia median muotoja.
Ympäristökysymykset muodostavat yhden merkittävimmistä areenoista kamppailussa globaalin oikeudenmukaisuuden puolesta. Pyrkimykset ilmastonmuutoksen torjumiseen, luonnonvarojen kestävään käyttöön ja uuden teknologian hyödyntämiseen kietoutuvat kysymyksiin tarvittavien toimenpiteiden taakan jakaantumisesta ja ratkaisujen solidaarisuudesta. Sosiaalifoorumissa kysymykset kohdataan erilaisista perspektiiveistä ruohonjuuritasolta systeemitason poliittisten muutosten mahdollisuuteen. Käsittelyssä ovat mm. eurooppalainen Green New Deal, väkivallaton suora toiminta ilmastoliikkeessä, biokulttuuriset elämänperinnöt sekä Amazonian keräilijäväestön näkökulmat ilmastonmuutokseen.
Lisätietoa ja haastattelupyynnöt:
Joel Aaltonen
Viestintäkoordinaattori / Sosiaalifoorumi
tiedotus@sosiaalifoorumi.fi
+358503207248
Seuraa Suomen sosiaalifoorumia sosiaalisessa mediassa:
www.sosiaalifoorumi.fi
www.facebook.com/sosiaalifoorumi
twitter.com/sosiaalifoorum1
www.instagram.com/sosiaalifoorumi
Toukokuun ensimmäisenä viikonloppuna 4.-5.5.2019 Helsingissä työväenopisto Arbiksella (Dagmarinkatu 3) järjestettävä Suomen sosiaalifoorumi pureutuu tänä vuonna monisäikeisten ongelmavyyhtien purkamiseen. Kriisit ja epävarmuus määrittävät tätä hetkeä. Vanha järjestys on järkkynyt, mutta uusi on vielä hämärän peitossa. Ilmastonmuutos, syrjintä, syrjään jääminen, työelämän mullistukset, kansalaistoiminnan kahlitseminen sekä autoritarismin nousu hallitsevat ja sumentavat näkökenttäämme. Näemme ongelmat irrallaan toisistaan ja jäämme yksinäisiksi toimiessamme niiden ratkaisemiseksi. Sosiaalifoorumin tehtävä on tuoda näkyviksi yhteydet kamppailujemme välillä. Ongelmat ovat yhteisiä. Niin ovat myös ratkaisut.
Arbiksella valaistaan tapahtuman pääteemana Polkuja järjestelmien muutokseen. Pääteema jakautuu viiteen osioon, jotka käsittelevät mm. ympäristöoikeudenmukaisuutta, työelämää ja vähemmistökulttuureja. Sosiaalifoorumin kansainvälisenä vieraana on sosiologi-kirjailija ja sananvapausjärjestö PEN:in kunniajäsen İsmail Beşikçi (ks. lisää alla). Tarkka ohjelma ja aikataulut julkaistaan tulevilla viikoilla. Ilmoittautuminen osatapahtumien järjestäjäksi on käynnissä vielä 5.4. asti Sosiaalifoorumin sivuilla (https://sosiaalifoorumi.fi/jarjesta-seminaari/).
Tapahtuman viralliset jatkot järjestetään lauantaina Mascot Barissa (Neljäs linja 2) kello 19.00 alkaen. Keskustelu ja verkostoituminen jatkuvat loistavien esiintyjien (Merikukka Duo, VILJA ja Artsi!) ja hauskan ohjelman parissa. Liput ennakkoon 5,50 € ja ovelta 6 €. Eteispalvelumaksu lipun ostaneille 1 € (norm. 2 €). Ennakkoliput nyt myynnissä: https://www.tiketti.fi/iltajuhlat-sosiaalifoorumi-pand-mascot-bar-live-stage-lippuja/61288
Sosiaalifoorumin kansainväliseksi vieraaksi saapuu tänä vuonna sosiologi ja ihmisoikeusaktivisti İsmail Beşikçi. Beşikçi tunnetaan erityisesti Turkin kurdiväestön oikeuksien puolustajana ja historian sekä sosiaalisen aseman tutkijana. Hän on 50 vuotta kestäneen tutkimusuransa aikana julkaissut yli 30 teosta, jotka ovat joutuneet Turkissa ankaran sensuurin kohteeksi. Beşikçi on tulenaran tutkimuskohteensa vuoksi tuomittu lukuisia kertoja vankeuteen ja hän on viettänyt vuosia urastaan mielipidevankina Turkissa. Beşikçi on tinkimättömän työnsä ansiosta valittu sananvapausjärjestö PEN:in kunniajäseneksi ja palkittu lukuisten järjestöjen toimesta. Beşikçin rohkeus jatkaa tutkimustaan huolimatta yrityksistä hiljentää hänet ovat tehneet turkkilaisesta kansainvälisesti voimakkaan symbolin kurdien kamppailussa oikeuksistaan.
Beşikçin (s. 1939) vuonna 1969 kirjoittama ”Doğu Anadolu’nun Düzeni” (Itä-Anatolian tila) analysoi Turkin itäisten osien sosiopoliittista kehitystä. Teos mursi tabuja käsittelemällä avoimesti kurdiväestöä etnisenä vähemmistönä ja saattoi nuoren tutkijan ongelmiin. Turkin asevoimien kaapattua vallan maassa vuonna 1971 Beşikçi tuomittiin pitkään vankeuteen. Tämän jälkeen sosiologi on tasaisin väliajoin tuotu oikeuden eteen kriittisten kirjoitustensa johdosta. Yhteensä Beşikçi on viettänyt vankiloissa peräti 17 vuotta. Beşikçin asemasta kotimaassaan kertoo, että turkkilaisen sensuurin historiaa käsittelevä teos on omistanut kokonaisen kappaleen pelkästään hänen kirjojensa käsittelylle.
Muita Beşikçin tärkeitä töitä ovat hänen 1970-luvulla kirjoittamansa seitsenosainen sarja Turkin kemalistisen hallinnon suhteesta kurdivähemmistöön sekä vuonna 1991 alunperin ilmestynyt, englanniksi nimellä ”International Colony Kurdistan” julkaistu voimakas puheenvuoro kurdien itsemääräämisoikeuden puolesta.
Lisätietoa ja haastattelupyynnöt:
Joel Aaltonen
Viestintäkoordinaattori / Sosiaalifoorumi
tiedotus@sosiaalifoorumi.fi
+358503207248
Seuraa Suomen sosiaalifoorumia sosiaalisessa mediassa:
www.sosiaalifoorumi.fi
www.facebook.com/sosiaalifoorumi
twitter.com/sosiaalifoorum1
www.instagram.com/sosiaalifoorumi
Sosiaalifoorumi keräsi taas tänä keväänä innokkaita ihmisiä yhteen Arbikselle toisenlaisen maailman puolesta. Nyt kun tapahtumasta on jo kulunut jonkin aikaa, lienee paikallaan nostaa muutama tehdessä mieleen juolahtanut ajatus. Sosiaalifoorumi ei ole pelkkä yksittäinen tapahtuma, vaan koko vuoden kestävä prosessi. Myös seuraavat pohdinnat ovat muotoutuneet vuoden mittaan, valmisteluja tehtäessä.
Ensinnäkin on hyvä muistaa, että alkuperäistä Maailman sosiaalifoorumin peruskirjaa lukuun ottamatta Sosiaalifoorumilla ei ole omia selkeitä tavoitteita. Taustamme on globalisaation ja uusliberalismin vastaisessa liikehdinnässä, kuten Maailman talousfoorumin vastaisissa mielenosoituksissa vuosituhannen vaihteessa. Motto summaa asian: toisenlainen maailma on mahdollinen! Vaihtoehdottomaan käsitykseen siitä, mitä on “kehitys” tai kuka maailmaa saa hallita, ei tarvitse mukautua.
Kaikki Sosiaalifoorumiin osallistuvat järjestöt eivät ehkä tule katsoneeksi niin tarkasti peruskirjaa tai pohtineeksi, mikä heidän oma suhteensa on siinä esitettyihin ajatuksiin. Silti peruskirjan linjaukset näkyvät monissa aihevalinnoissa ja osallistuvissa järjestöissä.
Sosiaalifoorumi on ennen kaikkea alusta, tila ja lupa toimia ja tehdä. Kaikki Sosiaalifoorumin arvoja toteuttavat toimijat ovat tervetulleita, huolimatta esimerkiksi siitä, että eri tahojen näkemykset “toisenlaisesta maailmasta” voivat olla selvästikin ristiriitaiset. Ohjelma syntyy siitä, minkä Suomessa toimivat järjestöt, liikkeet ja verkostot näkevät tärkeiksi nostaa. Näin ollen Sosiaalifoorumi ei karsi muuta kuin sen arvojen kanssa selkeästi ristiriitaiset toimijat ulkopuolelle.
Sosiaalifoorumi ei ole liike itsessään, mutta silti se voi ottaa selkeän kannan liikehdinnän puolesta. Siksi tämänvuotisen foorumin otsikkona oli Kansalaistoiminta ratkaisee. Meitä Sosiaalifoorumin tekijöitä yhdisti käsitys siitä, että toisenlaisen maailman puolesta kannattaa ja tulee toimia.
On oikeastaan aika hullua, miten vähillä resursseilla tapahtuma kursittiin kokoon. Rahaa ei juuri ole, ja iso osa aktiiviporukastakin on muita kuin kokeneita järjestömyyriä. Olemme tapahtumaa tehdessämme miettineet paljon kansalaisyhteiskunnan tilan kapenemista ja sitä, miten useat poliittiset kriisit kietoutuvat yhteen: ympäristökriisi, taittuva talouslama, globaali pakolaiskriisi, äärioikeiston nousu, sosiaalisten oikeuksien kapeneminen, talouskuripolitiikka, veronkierto, demokratian kriisi ja hyökkäykset työntekijöiden oikeuksia vastaan.
Sosiaalifoorumista keräämässämme palautteessa moni piti ohjelmaa hyvin ajankohtaisena, mutta jotkut pohtivat, voisiko Suomen sosiaalifoorumi vaikuttaa enemmän siihen, millaisia asioita ohjelmassa käsiteltäisiin. Onko ohjelma liian hajanainen, vai ennemminkin monimuotoinen? Miten saada mukaan esimerkiksi feministiset näkökulmat tai työttömyyttä koskevat kysymykset? Oliko globaali ympäristön kriittinen tila liian vähällä huomiolla?
Nämä kaikki ovat hyviä huomioita, ja itse asiassa keskustelimme niistä monista pitkin talvea yleiskokouksissa. Ideat kuitenkin pitäisi myös vielä käytäntöön, ja se tarvitsee tekijänsä. Toivottavasti ensi vuoden Sosiaalifoorumissa myös nämä näkökulmat nousevat paremmin esiin. Tervetulleita ovat myös hyvät ehdotukset siitä, miten yleiskokouksissa tai vaikka palautteessa nousevia ideoita voitaisiin käytännössä edistää ja innostaa Sosiaalifoorumin osallistuvia ryhmiä niihin tarttumaan.
Olemme myös miettineet, mikä Sosiaalifoorumin merkitys on nykyään ja mitä se voisi saada aikaan. Olemme ehkä liian nuoria kysyäksemme, onko foorumi edelleen tarpeellinen: emme muista millainen se alun perin oli! On kiinnostava ristiriita, että Sosiaalifoorumi ei sano itse mitään osallistujiensa nimissä, mutta siihen osallistuvat liikkeet sanovat omat kantansa esiin vahvastikin. Toiset ajattelevat sen ärsyttävänä hajanaisuutena, mutta se on myös toiminnan liikkeellä ja elossa pitävä voima. Mielestämme on joka tapauksessa oltava jokin tapa yhdistää voimia ja koota toimintaa yhteen. Sosiaalifoorumi ei ole siinä huonoimmasta päästä.
Meistä tuntuu, että Sipilän hallituksen leikkaukset aiheuttivat lamaantumisen ja saivat osan kansalaisyhteiskunnasta shokkiin. Kun perinteiset järjestöt ovat kriisissä, Sosiaalifoorumi voi koota hajanaisetkin liikkeet ja järjestöjen repaleet yhteen: tarjota alustan yhteisrintaman rakentamiselle. On jokaisesta osallistuvasta järjestöstä ja ihmisestä kiinni, rakentuuko rintama. Sitä ei voi Sosiaalifoorumin aktiiviporukka päättää.
Kirjoittajat:
Heikki Ketoharju
ohjausryhmän puheenjohtaja
Liisa Uimonen
tapahtumakoordinaattori
(Ketoharju ja Uimonen osallistuivat aktiivisesti Sosiaalifoorumin 2018 suunnitteluun ja valmistelutyöhön vapaaehtoispohjalta elokuusta 2017 alkaen.)
P.S.
Suomen sosiaalifoorumin rento kesäpiknik tulee taas! Piknik on kaikille Sosiaalifoorumista kiinnostuneille avoin ja rento get-together ke 13.6. klo 17-20! Oma viltti & nyyttäriappeet messiin.
Aamu valkeni kolean sumuisena noustessani huonosti nukutun yön jälkeen sängystä. Sama koleus tuntui jatkuvan ihmisten katseissa ja olemuksessa matkalla metrolle. Tosin saattoihan olla, että sekoitin ulkoisen ja sisäisen todellisuuteni toisiinsa. Olin nimittäin matkalla Sosiaalifoorumiin – vapaaehtoisena! Minua nolotti ja pelotti. Olenhan keski-ikäinen täti-ihminen, joka oli menossa elämänsä ensimmäistä kertaa kansalaistoiminnan sydämeen nuorten joukkoon toimijaksi. Pelkäsin nolaavani itseni nuorten ja paikalle saapuvien ihmisten silmissä. Enkö opi, että olen jo melko vanha? Sitä paitsi olin lupautunut tehtävään, joka myös arvelutti minua: selviäisinkö?
Arbiksella minua odottivat hymyilevät kasvot. Niiden ilme ei värähtänyt milliäkään tädin ilmoittautuessa vapaaehtoiseksi nuorten lukuisaan joukkoon. Minut vietiin huoneeseen, jossa sain virvokkeita ja ohjeita tarpeeni mukaan. Löysin helposti toimipisteeni ja ihmisiä alkoi saapua paikalle vähän ajan kuluttua. Heistä kaikista välittyi myönteinen, rauhallinen ja vilpitön uteliaisuus ja kiinnostus tilaisuutta ja tapahtumaa kohtaan. Pääsali täyttyi melkein kokonaan jo avajaistilaisuuteen. Seuraavassa ”Kuinka pelastautua kapitalismilta” – tilaisuudessa kärkyttiin vapaita tuolipaikkoja. Salista saattoi bongata monet pitkän linjan valtakunnalliset vaikuttajakasvot. Minua ilahdutti, miten hienoa on olla tapahtumassa, johon täysin erilaisista lähtökohdista ja poliittisesti erilaisin taustoin saapuu ihmisiä kuuntelemaan ja keskustelemaan. Poissa, jossain hämärässä kaukaisuudessa, olivat somen ja verkon jankkaavat, ikuista totuutta ja oikeassa olemisen pakkoa edustavat inttämiset.
Kamerani kliksahteli kuvatessani. Mutta kukaan ei närkästynyt. Kuvasin sivuilta ja pikku hiljaa huomattuani ihmisten hyvän hengen uskaltauduin kuvaamaan esiintyjiä hiukan lähempääkin. Seminaarien tauoilla kiertelin tapahtuman osallistujien keskuudessa. Kaikki, joilta kysyin, antoivat luvan ottaa itsestään valokuvia. Suurin osa heistä oli jopa hyvin innokas saamaan itsestään kera tärkeän asiansa muiston arkistoihin tai someen. Mutta kaunein hymy oli vammaisten huutolaisasemaa käsittelevän seminaarin järjestäjänaisella. Ilmeisesti asialleen omistautuminen voi luoda todella paljon valoa ihmisen elämään rajoitteista huolimatta.
Kuvatessa ihmisiä heitä kohtaa ihan eri tavoin kuin vain jutellessa. Samalla sain kuitenkin arvokasta tietoa eri järjestöjen toiminnasta sekä ihmisten kokemuksista ulkomailla ja Suomessa. Minuun tekivät suuren vaikutuksen kaikkien kohtaamieni ihmisten myönteisyys, rauhallisuus ja toiveikkuus. Yhtään kärttyisää ja kielteistä ihmistä en kohdannut koko kahdeksan tunnin aikana, jonka Arbiksella vietin. En tiedä, kuinka hyvin selvisin tehtävässäni. Mutta en voinut lakata hymyilemästä siitä ilosta, jota päivän aikana koin: ilosta ihmisenä olemisesta toisten ihmisten keskellä; sen asian tunnustamisesta, että ihmisyyteen kuuluu myös välittäminen ja idealismikin.
Ilta-aurinko paistoi kirkkaana poistuessani vihdoin kauniisiin Etu-Töölön maisemiin. Olin ylittänyt itseni, oppinut luottamisesta ja arvostuksesta, saanut uutta tietoa ja tavannut upeita ihmisiä. Kuitenkin olin sama täti-ihminen kuin aamulla: en ollut nuortunut. Sen sijaan sieluni kellarikomeroon lukkiutunut nuoruuden idealismi oli noussut paloportaita pitkin taloni ytimeen, joka oli jälleen hitusen kokonaisempi. Päällimmäiseksi mieleeni jäivät lauseet ”Aina on olemassa vaihtoehtoja” arvostettujen vaikuttajien lausumana sekä ”Eikös elämässä ole kyse juuri selviytymisestä” pitkän linjan kansalaisaktivistin suusta.
Nimim. Ensikertalainen
Länsi-Saharan pakolaisleirillä syntynyt ja kasvanut Mohamed Sulaiman Labat kohtasi turvapaikanhakijoita Oikeus elää -liikkeen järjestämässä keskustelussa. Saharan aavikoilta Helsinkiin saapuminen on eksoottinen kokemus. – Oli koskettavaa ja voimaannuttavaa tavata ihmisiä, jotka myös taistelevat elämänsä puolesta täällä Suomessa, Mohamed totesi Suomen Sosiaalifoorumin päätöstilaisuudessa Helsingin Arbiksella.
Sosiaalifoorumi kokosi yhteen kaikkiaan noin 1300 osallistujaa. Kaksipäiväinen tapahtuma koostui kaikkiaan 60 osatapahtumasta ja kokosi yhteen laajan kattauksen suomalaiselta kansalaisjärjestökentältä. Ohjelmassa käsiteltiin laajasti ilmastonmuutosta ja ympäristökriisiä, köyhyyttä ja toimeentuloa, rasismia ja syrjintää, vaihtoehtoisia talousmalleja sekä konflikteja niin Ukrainassa kuin Länsi-Saharassakin. Ohjelma oli keskustelevaa, osallistavaa ja toiminnallista. Tänä vuonna erikoisuutena oli runsas kattaus pelejä, joissa pääsi seikkailemaan mielenterveysviidakossa, kokeilemaan turvapaikkabyrokratiaa ja pohtimaan tulevaisuuden yhteiskuntaa.
Foorumiin osallistunut intialainen dokumenttielokuvaohjaaja Rahul Jain totesi, että nuorempana hän tiedosti maailman epäkohdat, mutta ei tiennyt että niitä voisi ratkaista. – Tällaisten foorumien kautta näen, että en ehkä olekaan yksin ajatusteni kanssa, Jain totesi Sosiaalifoorumin päätöstilaisuudessa.
Sosiaalifoorumi järjestettiin nyt 17. kerran. Se on osa maailmanlaajuista Sosiaalifoorumi-liikettä. Foorumi toteutettiin tänäkin vuonna pääasiassa vapaaehtoisvoimin, kansalaisjärjestöjen yhteisenä ponnistuksena.
Lisätietoja:
Heikki Ketoharju
050 9189139
heikki.ketoharju@iki.fi
Liisa Uimonen
liisa.uimonen@kansalaisfoorumi.fi
050 511 8041
www.sosiaalifoorumi.fi
www.facebook.fi/sosiaalifoorumi
www.twitter.com/Sosiaalifoorum1
www.instagram.com/sosiaalifoorumi
Suomen sosiaalifoorumi etsii jälleen uutta tili- ja vastuujärjestöä!
Sosiaalifoorumi ei ole itsenäinen organisaatio, vaan erilaisten kansalaisliikkeiden yhteistyön tulos. Se toimii alustana ja avoimena tilana, jonne tasa-arvoisen ja demokraattisen yhteiskunnan kannattajat voivat tuoda näkemyksiään laajempaan keskusteluun. Erilaisten mielipiteiden ja taustaryhmien kirjo on laaja. Suomen sosiaalifoorumi noudattaa Maailman sosiaalifoorumin periaatteita.
Suomen sosiaalifoorumilla on 1-2 vuoden välein vaihtuva vastuujärjestäjä, ns. tilijärjestö. Sen vastuista voidaan sopia erikseen, mutta tilijärjestö vastaa vähintään rahaliikenteestä, toimii palkattavien työntekijöiden työnantajana, esimiehenä ja vastaa työnantajavelvoitteista sekä mahdollisiin rahoitushakuihin liittyvästä hankebyrokratiasta. Lisäksi se voi halutessaan ottaa vastuukseen prosessin valmistelujen käynnistämisen ja organisoinnin (edellisen vuoden syksyllä), yleiskokousten ja järjestelytoimikunnan koolle kutsumisen, budjettiseurannan ja tapahtuman kokonaiskoordinaation.
Tilijärjestön rooli on siis tapahtuman infran suhteen merkittävä, sisältöjä tekevät ennen kaikkea kansalaisjärjestöt ja liikkeet yhteistyössä keskenään.
Vuosina 2017-18 Sosiaalifoorumin tilijärjestönä on toiminut Sivistysliitto Kansalaisfoorumi ry. Käytännön valmisteluista, suunnittelun ja järjestelyn koordinaatiosta on vastannut joukko vapaaehtoisaktiiveja.
Lisätietoja:
Ohjausryhmän 2018 puheenjohtaja, Heikki Ketoharju, heikki.ketoharju at iki.fi
