Konflikteissa uskonto on usein politiikan uhri

Uskontojen politiikkaa arvioidaan usein vain kriisien ja vastakkainasettelujen kohdalla. Kyseessä on kuitenkin moniulotteisempi ilmiö.

Useissa konflikteissa ympäri maailmaa on merkkejä uskonnon valjastamisesta poliittisiin tarkoituksiin. Emeritusprofessori Tuomo Melasuo kuitenkin muistuttaa, että uskontojen poliittinen ulottuvuus tuodaan useimmiten esille vain silloin, kun se ilmenee jonkun kriisin yhteydessä.

– Jos halutaan todella ymmärtää niiden kaikki kulttuuriset, yhteiskunnalliset ja poliittiset ulottuvuudet, niitä tulisi tarkastella myös aivan normaaleissa tilanteissa, Melasuo sanoo.

Tällaisia arkipäiväisiä esimerkkejä ovat muun muassa pohjoismaisten valtiopäivien avajaisjumalanpalvelut ja Yhdysvaltojen dollariin kirjoitettu sanonta Jumalaan luottamisesta.

Melasuon mielestä vasta silloin, kun ääriliikkeet sijoitetaan laajempaan yhteiskunnalliseen ja uskonnolliseen viitekehykseen, tulee niiden tieteellinen arviointi mahdolliseksi.

– Politiikka käyttää hyväkseen myös saman uskonnon sisällä olevien ryhmien välisiä pieniä eroja tehden niistä suuria, suree Suomen irakilaisen kulttuurifoorumin Haider Al-Hello, joka tulee osallistumaan foorumissa keskusteluun uskontojen roolista konflikteissa. Hänen mukaansa keskustelussa kuuluu Suomessakin huolestuttavasti yhä selvelmmin eri suuntien väliset erot.

Al-Hellon mielestä on valitettavaa, että mediassa kritisoidaan uskontoja sellaisista asioista, joihin poliitikot ovat syyllistyneet. Kritiikin oikea maali kun olisi päätöksentekijöissä eikä uskonnossa, hän sanoo.

– Amerikkalaiset hyökkäsivät Irakiin ja nimittävät sitä ristiretkeksi. Tämä asia herätti radikaalimuslimeissa halua vastustaa liittolaisten hyökkäystä, Al-Hello kuvaa. ISIS:in nousu voidaankin hänen mielestään nähdä seurauksena Yhdysvaltojen hyökkäyksestä vuonna 2003.

Haider Al-Hellon mielestä on valitettavaa, että mediassa kritisoidaan uskontoja sellaisista asioista, joihin poliitikot ovat syyllistyneet. Kritiikin oikea maali kun olisi päätöksentekijöissä eikä uskonnossa, hän sanoo.

Haider Al-Hellon mielestä on valitettavaa, että mediassa kritisoidaan uskontoja sellaisista asioista, joihin poliitikot ovat syyllistyneet. Kritiikin oikea maali kun olisi päätöksentekijöissä eikä uskonnossa, hän sanoo.

Monisyinen vyyhti

Tuomo Melasuo katsoo radikalisoitumisen syinä useita erinäisiä rinnakkaisia kehityskulkuja.

– Myös Palestiinan kysymyksen ratkaisemattomuus tai Israelin vaalien tulos eivät ainakaan laske radikalisoitumista, hän arvioi. Syyrian sodalla ja Irakin sisäpolitiikalla on myös omat vaikutuksensa. Länsimiehityksen aikana shiiat nostettiin dominoivaan asemaan Irakin sisäpolitiikassa. Valtaan päässyt klikki käytti tilannetta hyväkseen ja nyt alistettu sunnivähemmistö tukee IS:ää.

– On syytä miettiä, onko länsi ymmärtänyt, että Lähi-idässä jylläävä terrorismi on ennen kaikkea sunnimuslimien äärinäkemyksiä. Shiiamuslimit ovat sunniterrorismin kohteina hyvin laajalla alueella, Lähi-idän lisäksi myös Pakistanissa ja jopa Kaakkois-Aasian muslimimaissa, toteaa toimittaja ja tietokirjailija Liisa Liimatainen.

Hänen mukaansa ISIS on luonut uuden version Lähi-idässä vielä vahvasti vaikuttavasta wahhabismin perinnöstä.

– Näinä päivinä koko Lähi-idän poliittinen kartta on keskustelun alaisena. Iran on tullut vahvasti mukaan ISIS:in vastaiseen taisteluun ja vahvistaa samalla omia asemiaan tulevaisuuden geopoliittisella kartalla, hän huomioi.

 

Artikkeli on ilmestynyt Suomen sosiaalifoorumi 2015 -lehdessä.

Share

Millaisen sosiaalifoorumin tarvitsemme ja kuinka sen toteutamme?

Suomen sosiaalifoorumi on uniikki ja tärkeä kansalaisfoorumi, joka kokoaa vuosittain yhteen erilaisia kansalaisliikkeitä  ja kriittisestä yhteiskuntakeskustelusta kiinnostuneita henkilöitä keskustelemaan, luennoimaan ja jakamaan tietoa monimuotoisesta taistelusta pääomien maailmanvaltaa vastaan sekä kestävien oikeudenmukaisuutta ja tasa-arvoa tukevien arvojen puolesta.

Tapahtumaa ollaan järjestämässä Suomessa nyt jo 14. kertaa, vaikka sen tulevaisuutta ei ole pystytty rakentamaan vakaalle pohjalle. Tämä epävakaus on johtanut tarpeeseen kehittää ja reflektoida nykyisiä toimintamalleja. Tähän on useita syitä. Esimerkiksi viimeisen neljäntoista vuoden aikana poliittinen ilmapiiri on muuttunut huimasti; taloudellinen eriarvoisuus on kasvanut, kulutus lisääntynyt kestämättömiin sfääreihin ja ympäristön tuhot järisyttävät milloin missäkin päin maailmaa, sotia ja muita humanitaarisia kriisejä unohtamatta. Nämä olivatkin keskeisiä teemoja, jotka nousivat esiin sosiaalifoorumin teettämässä alustavassa kyselyssä siitä, mitä ovat ne akuutit ongelmat, joihin meidän tulisi löytää ratkaisuja. Mitä enemmän poliittinen tilanne kiristyy ja ongelmat eskaloituvat, sitä tärkeämpi on kansalaisyhteiskunnan aktiivisen verkoston rooli.

Millainen kansalaisyhteiskunnan aktiivisen verkoston rooli sitten tulee olemaan tulevaisuudessa? Riittävätkö nykyiset toimintamallimme näiden ongelmakohtien ratkaisemiseksi? Tarvitaanko suurempien liikkeiden mobilisointia ja yhteistyötä suurten ongelmien edessä vai riittääkö monimuotoinen ja pirstaloitunut toiminta, jossa erilaiset yhteisöt syventyvät tarkastelemaan heitä eniten kiinnostavaa asiakokonaisuutta? Kysymys siitä, millaista kansalaistoimintaa tarvitsemme vuonna 2015, johtaa suoraan pohdintaan siitä, millainen on foorumi, jota kansalaiset nyt kipeimmin tarvitsevat tulevina vuosina?

Miten toimintaa tulisi kehittää käytännön tasolla?

Aloitimme pohdinnan jo viime viikon perjantaina 10.4. Sosiaalifoorumin toiminnan kehittäminen -työpajassa. Keskustelua käytiin avoimessa ilmapiirissä ja siinä käytettiin horisontaalissa päätöksenteossa hyödynnettyjä käsimerkkejä. Tämä on myös tärkeä metodi keskusteluissa sosiaalifoorumiviikonlopun työpajoissa.

Horisontaalisessa päätöksenteossa käytetyillä käsimerkeillä reagoidaan keskustelussa jatkuvasti.

Horisontaalisessa päätöksenteossa käytetyillä käsimerkeillä reagoidaan keskustelussa jatkuvasti.

Erityisen vahvasti nousi esiin huoli sosiaalifoorumin tulevaisuudesta. Tili- ja vastuujärjestön vaihtuminen lähes vuosittain on aiheuttanut katkoksia informaatiossa, kun vastuujärjestön löytäminen on saattanut venyä pitkälle syksyyn, kuten kävi tänäkin vuonna. Tiedossa kuitenkin on, ettei Attac ry:llä ole mahdollisuuksia ja resursseja jatkaa sosiaalifoorumin järjestämistä ensi vuonna, joten mitä nopeammin uusi vastuujärjestö pääsee puikkoihin, sitä sulavammin toiminta saanee jatkua. Olisiko teidän järjestönne tai yhdistyksenne halukas mahdollistamaan Suomen sosiaalifoorumin 15-vuotisjuhlat?

Jos vastuujärjestön löytäminen koetaan haastavaksi, voidaan myös pohtia olisiko järkevää tehdä sosiaalifoorumista yhdistys. Tällaisen yhdistyksen perustaminen tukisi sosiaalifoorumin toiminnan monipuolistamista, mutta saattaisi ajaa toimintaa sisäänpäinlämpiävämmäksi.

Sosiaalifoorumin fasilitaattori Suvi Van Gestel ja Kepan Anni Vihriälä kommunikoivat käsimerkein Sosiaalifoorumin toimintatapojen kehittäminen -työpajassa.

Sosiaalifoorumin fasilitaattori Suvi Van Gestel ja Kepan Anni Vihriälä kommunikoivat käsimerkein Sosiaalifoorumin toimintatapojen kehittäminen -työpajassa.

Kansainväliset vieraat ovat aina tärkeä osa sosiaalifoorumin monimuotoisuutta. Tänä vuonna kaikki kutsutut vieraat ovat olleet miespuolisia ja tämä on herättänyt tunteita eri osapuolissa. Voiko tasa-arvoa edistävässä tapahtumassa kansainvälisten vieraiden sukupuolijakauma olla näin räikeä? Tähän asiaan lienee syytä kiinnittää huomiota tulevaisuudessa, kun vieraita kutsutaan.

Pitäisikö sosiaalifoorumi järjestää syksyllä kevään sijasta?

Paikan vaihtuessa tulevana vuonna (Arbiksen remontin vuoksi) nousi esiin myös ajatus siitä, onko kevät ajankohtana kaikista otollisin tapahtuman järjestämiselle? Osa on kokenut, että sosiaalifoorumi tulee aina yhtä yllättäen ja kevään kiireiden myötä sisällöt puristetaan kasaan kiireesti ja pian koko tapahtuma onkin jo ohi. Myös rahoituksen hakemisen kannalta olisi syksy turvallisempi ajankohta. On myös huomioitava, että toukokuussa on toinen suuri kansalaisjärjestöt yhteenkokoava tapahtuma, Maailma kylässä.

Keskeinen asia ajankohdan pohdinnan kannalta oli kuitenkin jatkumon mahdollistaminen. Onko kevät vai syksy otollisempaa aikaa sitoutua uuteen toimintaan vai tarvitaanko voimauttavia osatapahtumia kenties ympäri vuotta? Kuinka verkostoitumista, yhteistoimintaa ja kommunikaatiota voitaisiin parantaa sosiaalifoorumin osanottajien kesken? Onko tämä kaikki tarpeellista? Onko sosiaalifoorumin rahoittaminen ulkoministeriön hankerahoituksella liian rajoittava tekijä vai tulisiko pohtia myös riippumattomampia rahoitusmuotoja?

Kaksi työpajaa sosiaalifoorumin aikana

Kysymyksiä lienee jälleen enemmän kuin vastauksia, mutta tästä syystä keskustelu sosiaalifoorumin tulevaisuudesta jatkuukin läpi tapahtuman. Sosiaalifoorumin kehittäminen -työpaja järjestetään lauantaina 25.4. klo 10-12 ja sunnuntaina 26.4. klo 15-17 luokassa 21. Olet lämpivästi tervetullut osallistumaan tärkeään muutostyöhön!

Työpajoja vetää sosiaalifoorumin fasilitaattori Suvi Van Gestel, jolla on laaja kokemus vaikuttamisesta ja vapaaehtoistyöstä kansainvälisessä ilmapiirissä. Myös koko sosiaalifoorumin ajan voi keskusteluun osallistua Muutoskiskalla, joka sijaitsee Arbiksen kahvilassa. Keskustelu jatkuu yleiskokouksessa keskiviikkona 6.5. klo 17-19, joka pidetään Seurakuntayhtymän tiloissa (Kolmas linja 22 B).

Tervetuloa mukaan!

 

Share

Vaihtoehto-nobelisti etsii vastauksia yleisön kanssa

Nicanor Perlas esiintyy lauantaina juhlasalissa kello 14-16 sekä sunnuntaina juhlasalissa kello 11-13 ja luokassa 11 kello 13-15.

Sosiaalifoorumissa esiintyy lauantaina ja sunnuntaina pitkän linjan filippiiiniläinen kansalaisaktivisti ja vaihtoehto-Nobel -palkittu Nicanor Perlas. Perlas oli jo opiskeluaikoinaan merkittävä kansalaisaktivisti, ja on myöhemmin toiminut esimerkiksi useiden Filippiinien presidenttien neuvonantajana ja luomuviljelyn edistäjänä Aasiassa. Perlasin saavutuksiksi lasketaan muun muassa Filippiinien pitäminen ydinvoimasta vapaana ja Aasian maiden talousyhteisö APECin ajama kestävän kehityksen ohjelmat.

Nicanor Perlas sai vuonna 2003 vaihtoehto-Nobelina tunnetun Right Livelihood Awardin ”erinomaisista toimistaan kertoa kansalaisyhteiskunnalle yritysten globalisaatiosta ja siitä, kuinka sille voidaan toteuttaa vaihtoehtoja”.

Perlas

Perlasin yleisötilaisuudet tunnetaan yleisöä mukaansatempaavina yhteistyönäytteinä. Arbiksella tullaan keskustelemaan muun muassa vapaakauppasopimuksista ja teknologian kehityksestä — lopulliset aiheet päättää yleisö.

 

Artikkeli on ilmestynyt Suomen sosiaalifoorumi 2015 -lehdessä.

Share

Tervetuloa mukaan kartoittamaan solidaarisuustalouden muotoja ja toimijoita

Tervetuloa mukaan kartoittamaan solidaarisuustalouden muotoja ja toimijoita– tehdään yhdessä toisenlainen talous näkyväksi!

Solidaarisuustalous on oikeudenmukaisempaan, kestävämpään ja demokraattisempaan talouteen tähtäävää toimintaa, joka rakentaa käytännöllisessä ihmisten välisessä vuorovaikutuksessa vaihtoehtoja valtavirran talousajattelulle ja yksityisen voitontavoittelun ensisijaisuudelle. Solidaarisuustalous tarkoittaa esimerkiksi aikapankkeja, vaihtopiirejä, vapaaehtoistyötä, yhteiskunnallisia yrityksiä, ekokyliä, osuuskuntia ja omavaraisviljelyä. Tärkeää eivät ole tarkat rajat, vaan monimuotoinen pyrkimys kohti parempaa, eli tasa-arvoisempaa ja oikeudenmukaisempaa taloutta.

Suomen solidaarisuustalousverkosto on muutaman vuoden ajan tuonut esiin esimerkkejä ja näkemyksiä toisenlaisen talouden rakentamiseksi vastauksena aikamme visaisiin ongelmiin. Talouden rihmasto rakentuu päivä päivältä ja jokainen meistä on sen toimija.

Solidaarisuustalouden toimijoita näkyväksi

Kutsumme teidät nyt mukaan kartoitukseen, jossa solidaarisuustalouden toimijoita tehdään näkyväksi ympäri Suomen. Tarkoituksena on kartoittaa toimijoita, jotka demokraattisia toimintamalleja toteuttaen tai niihin pyrkien, tekevät toisenlaisesta taloudesta totta. Keskeistä on demokraattisten arvojen näkyminen käytännössä: taloudellinen toiminta, joka haastaa voitontavoittelun, kilpailullisuuden ja kuluttajamentaliteetin ja joka toteuttaa käytännöissään oikeudenmukaisuuden, moniarvoisuuden, tasa-arvon, demokratian, ekologisuuden ja autonomian arvoja.

Jos tunnet kuuluvasi joukkoon, ilmianna itsesi vastaamalla oheiseen lyhyeen kyselyyn ja osallistu solidaarisuustalouden näkyväksi tekemiseen!

Kokoamme keräämämme tiedot ”solidaarisuustalousseinäksi” vuoden 2015 Suomen sosiaalifoorumiin. Seinä on visuaalinen esitys, jonka avulla sosiaalifoorumin osallistujat pääsevät pohtimaan talouden eri muotoja ja talouden haltuunoton mahdollisuuksia.

Solidaarisuustalouden kartoittamista ja näkyväksi tekemistä jatketaan tämän jälkeen eri tavoin solidaarisuustaloutta tekevien verkostojen ja toimijoiden kanssa. Tavoitteena on kehittää esimerkiksi graafinen nettikartta, joka kuvaa toimijakenttää sekä edistää toimijoiden välistä keskustelua ja yhteistyötä sekä laajentaa näin solidaarisuustalouden käytäntöjä.

Tule siis mukaan tekemään solidaarisuustaloutta näkyväksi täyttämällä oheinen lyhyt kysymyslomake, mikäli työsi ja toimintasi liittyy tavalla tai toisella solidaarisuustalouteen tai haluat kehittää sitä siihen suuntaan.

Täytähän kyselyn keskiviikkoon 22.4. mennessä!

Yhteydenotot ja tiedustelut:
Ruby van der Wekken (050 436 2171) &
Tuomo Alhojärvi (040 777 8416)

 

Share

Vastavoimaa agribisnekselle

Agroekologiaseminaari Sosiaalifoorumissa la 24.5. klo 14-16. Mitkä ovat agroekologisen viljelyn mahdollisuudet ruokaturvan toteuttamisessa? Aiheesta puhumassa Brasilian pienviljelijäliikkeen (MST) edustaja Edi Carlos da Silva.

Globaalissa etelässä etsitään vaihtoehtoja suuryritysten kontrolloimalle tehomaataloudelle. Perinteistä tietoutta, luonnonmukaisempia menetelmiä ja ajantasaista tiedettä yhdistelevä agriekologiasta on versomassa ruohonjuuritason liikkeiden aito ratkaisumalli.

Sekaviljelyä, viljelykiertoa ja ravinteiden kierrättämistä ilman kemiallisia lannoitteita ja torjunta-aineita. YK:n neljän vuoden takaisen asiantuntijaraportin resepti ruoantuotannon kaksinkertaistamiseksi köyhillä alueilla oli jälleen uusi särö vallitsevan, tehotuotantoon ja vapaisiin markkinoihin perustuvan kehitysnäkökulman hegemoniaan.

Raportin kuvailemalla agroekologialla tarkoitetaan nykyaikaisen maatalousosaamisen ja paikallisen perinnetiedon soveltamista luonnonmukaiseen pienviljelyyn. Käsitteenä agroekologia on kuitenkin jo ollut jo 30-40 vuotta osa maataloustieteellistä tutkimusta sekä globaalin Etelän pienviljelijöiden työkalupakkia.

Helsingin yliopiston politiikan ja talouden tutkimuksen laitoksen tutkijatohtori Markus Krögerin mukaan agroekologian kehittyi Latinalaisessa Amerikassa 1980-luvulla kiihtyneen agribisneksen vaihtoehdoksi järjestää maataloutta ja yhteiskuntaa. Brasilian maattomien pienviljelijöiden liike MST:n kaltaisilla liikkeillä on toimintatavan levittämisessä keskeinen rooli.

”Agroekologian edistäminen on hyvin pitkälle ollut tutkijoiden, kansanliikkeiden ja pienten maanviljelijöiden välinen asia, mutta siihen ovat vaikuttaneet myös kuluttajat ja valtioiden progressiiviset maaseutuvirastot”, Kröger toteaa.

Vaikka useissa maissa valtaosa poliittisesta tuesta on mennyt agribisnekselle, niin agroekologiaa on tuettu siinä rinnalla. Latinalaisen Amerikan lisäksi agroekologiaa on harjoitettu Afrikassa, Aasiassa sekä luomutuotannon muodossa myös Euroopassa.

Luomun tapaan agroekologiakin rakentuu ekologisille periaatteille, mutta ottaa huomioon myös sosiaalisen ja taloudellisen puolen, kuten kysymykset yhteisöstä ja omavaraisuudesta. Tärkeässä roolissa on viljelysmenetelmien paikallinen kehittäminen ja niiden levittäminen agroekologisten koulujen kautta.

”Avainasemassa on se, että pienviljelijät itse kehittävät tekniikkaa eivätkä ulkopuoliset teknikot laboratorioissa, jolloin siinä on demokratiakin mukana sikäli, että heillä jää siementen omistusoikeus, Kröger toteaa.”

 

Artikkeli on ilmestynyt Suomen sosiaalifoorumi 2015 -lehdessä.

Mer än enbart teknik

Med agroekologi avses en tillämpning av modernt jordbrukskunnande och lokala traditioner på naturenlig odling i liten skala.

Samtidigt som internationella instititutioner som FN, regeringar och forskningsanstalter allt oftare lyfter fram agroekologins möjligheter att effektivera produktionen och avvärja hungersnöd är rörelser som representerar småbrukare och ursprungsfolk oroade över hur begreppet används.

Man strävar till att definiera agroekologin enbart som en teknik med vilken man kan motverka den industriella matproduktionens hållbarhetskris, samtidigt som de rådande maktförhållandena inte utmanas, konstaterade Internationella Agroekologiforrumet i Mali i en resolution nyligen.

För rörelserna är agroekologin framför allt en politisk verksamhet som strävar till självförvaltning för gemenskaper. I resolutionen uppställer man som mål en självförsörjning som grundar sig på solidaritet och horisontala relationer och som respekterar ursprungsfolkens traditioner och andliga förhållande till jorden.

Artikeln har tidigare publicerats i Finlands social forum 2015 -tidning.

Share

Kansainväliset vieraat keskustelevat globaaleista ongelmista Suomen sosiaalifoorumissa

Suomen sosiaalifoorumin kansainvälisinä vieraina Helsingin Arbiksella 25.-26.4. nähdään tänä vuonna vahvoja vaikuttajia ja järjestöaktivisteja Kuubasta, Filippiineiltä, Brasiliasta, Bangladeshista ja Turkista. Esillä ovat erityisesti vapaakauppasopimukset, kansanliikkeet ja vammaiskysymykset kehitysyhteistyössä.

Filippiiniläinen vaihtoehto-nobelisti, järjestöaktivisti ja kouluttaja Nicanor Perlas on toiminut muun muassa useiden Filippiinien presidenttien neuvonantajana ja luomuviljelyn edistäjänä Aasiassa. Mukana on myös Miamin viisikon edustaja kuubalainen Fernando González, joka oli 15 vuotta yhdysvaltalaisessa vankilassa ja vapautui viime vuonna. Bangladeshilaiset Rezaul Karim Chowdhury ja Sherajul Islam keskustelevat kehitysyhteistyöstä. Islam tuo esiin erilaista ja ajankohtaista perspektiiviä vammaisuudesta kehitysyhteistyössä. Brasilialainen kansanliikkeisiin erikoistunut filosofi ja kirjailija Rodrigo Nunes on mukana pohtimassa näiden tulevaisuutta: mihin matka jatkuu Occupy-liikkeen ja arabikevään jälkeen?

Turkkilaista näkökulmaa tuo esiin Süleyman Altunoğlu, joka pohtii onko demokratia Lähi-idässä  mahdollista. Brasilian pienviljelijäliikkeen edustaja Edi Carlos da Silva taas kertoo agroekologisen viljelyn ja teollisen maatalouden yhteentörmäyksestä asuinalueellaan Etelä-Bahialla.

“Vuoden 2015 sosiaalifoorumi palaa juurilleen ja globaalin Etelän ongelmat ovat taas tapahtuman keskiössä. Samalla kuitenkin ymmärrämme, kuinka riippuvaisia olemme toisistamme ja miten eriarvoisuus on samankaltaista kaikkialla maailmassa. Sosiaalifoorumissa luotetaan mahdollisuuteen luoda toisenlainen maailma aktiivisten kansalaisten voimin”, summaa sosiaalifoorumin ohjausryhmän puheenjohtaja Pirjo Kerminen.

14. Suomen sosiaalifoorumissa  järjestetään 80 osatapahtumaa

Suomen sosiaalifoorumi on kansalaiskeskustelun areena. Tämän vuoden tapahtumassa järjestetään yli 120 kansalaisjärjestön voimin 80 osatapahtumaa, jotka koostuvat seminaareista, työpajoista ja elokuvista. Aiheet vaihtelevat laajasti ja tapahtumassa puhuttavat muun muassa eettinen talous, perustulo, veroparatiisit, Syriza, agroekologia, asunnottomuus, paperittomien terveydenhuolto ja TTIP. Kaikkiin tilaisuuksiin on vapaa pääsy.

Lisätiedot ja haastattelupyynnöt: Tiedottaja Noora Kauppila, puh: 045 162 3795 tai info(at)sosiaalifoorumi.fi

 

Share

SSF yleiskokous 8.4.2015 klo 18

Tervetuloa Suomen sosiaalifoorumin yleiskokoukseen keskiviikkona 8.4.2015 klo 18.00. Tapaamme seurakuntien talolla (Kolmas linja 22 B) ja meille on varattu kokoushuone Silvennoinen (4. krs). Vahtimestari on paikalla alakerrassa klo 18.30 saakka ja opastaa eteenpäin.

Sosiaalifoorumin yleiskokoukset ovat avoimia kaikille sosiaalifoorumin suunnittelusta kiinnostuneille.

Lisätietoja: info@sosiaalifoorumi.fi

Share

Hyvää fiilistä ja tekemisen iloa

Suomen sosiaalifoorumi ei tapahtuisi ilman merkittävää vapaaehtoispanosta. Tapahtuman henki ja yhteiskunnallinen sisältö vetää monia osallistumaan aina uudelleen.

Vuosi toisensa jälkeen noin kolmisenkymmentä vapaaehtoisia osallistuu Suomen jokakeväisen sosiaalifoorumin pyörittämiseen.

”Vapaaehtoisten ja järjestöjen työpanoksella on aivan valtavan suuri merkitys, sillä eihän meitä palkattuja työntekijöitä ole kuin kolme. Kaikki muu tehdään vapaaehtoisvoimin”, kertoo foorumin hankekoordinaattori Janne Lemettinen.

Suurin osa vapaaehtoisista on opiskelijoita, mutta myös myös vanhemmista ikäluokista löytyy osallistujia. Moni kerran vapaaehtoisena toiminut osallistuu mielellään uudestaan.

”Jos on kerran osallistunut, osallistuu suurella todennäköisyydellä seuraavankin kerran. Monelle ensikertalaiselle kokemus on elämys”, kertoo toista kertaa foorumin taustajoukkoihin osallistuva Pirjo Kerminen.

Myös kolmatta kertaa osallistuvan Merja Kiiskisen on vapaaehtoistyö saanut koukkuunsa.

”Itselle se on tuonut valtavasti hyvää fiilistä. Saan hyvän mielen siitä, että teen mielestäni tärkeitä asioita mukavien ihmisten kanssa, enkä esimerkiksi siitä, että käyn kaupasta ostamassa jotain uutta. Ehkä mussa on joku geenivirhe”, hän nauraa.

Vuoden 2014 sosiaalifoorumin vapaaehtoisia Arbiksella.

Vuoden 2014 sosiaalifoorumin vapaaehtoisia Arbiksella.

Liian paljon näkemistä ja kuultavaa

Mielenkiintoisten keskustelujen päällekkäisyys ja siitä syntyvä valinnanvaikeus ovat Kiiskisen mielestä foorumilla vierailevan suurimpia haasteita.

”Vapaaehtoistyö ikään kuin vapauttaa tästä taakasta”, hän nauraa. ”Itse työssä haasteellisinta on ehkäpä aikatauluissa pysyminen. Usein loppua kohden yhä mielenkiintoisemmaksi käyvää keskustelua on vaikea lopettaa”, hän jatkaa.

Kellekään vapaaehtoistyön sovittaminen muuhun arkeen ei ole ollut hankalaa.

”Tietysti välillä on kiire, mutta koska osallistuminen on niin hauskaa, ovat haasteetkin oikeastaan vähän kuin aallonharjalla ratsastaisi”, väitöskirjaa valmisteleva Kiiskinen sanoo. Lisäksi Kiiskisen päätyö ja vapaaehtoistyö tukevat toinen toisiaan, sillä väitöksessään hän tutkii alkuperäiskansoja.

”Usein olen päässyt tapaamaan toimijoita ja kuuntelemaan keskusteluja myös näistä aiheista.”

Kermiselle Sosiaalifoorumin anti on ollut tervetullut tuulahdus tuoreita näkökulmia.

”Minulle tämä on ollut tietynlainen henkireikä hyvin yksipuolisessa informaatiovirrassa. Foorumilla on toisenlaisia vaihtoehtonäkemyksiä esillä, jotka eivät näissä valtamedioissa pääse esille”, hän kertoo.

Hankekoordinaattori Lemettinen kertoo, että Sosiaalifoorumin järjestäjät haluavat tarjota vapaaehtoisille mahdollisuuden osallistua koko tapahtumaan tavallista intensiivisemmin.

”Tänä vuonna vapaaehtoisia koulutetaan myös käyttämään seminaareissa osallistavia menetelmiä”, Lemettinen kertoo.

 

Artikkeli on ilmestynyt Suomen sosiaalifoorumi 2015 -lehdessä.

Share

Moniarvoisuus on teini-ikäisen Maailman sosiaalifoorumin vahvuus

Sosiaalifoorumeita on nyt järjestetty 14 vuotta. Vastoinkäymisistä ja kritiikistä huolimatta liike toimii edelleen maailman suurimpana aktivistien kohtaamispaikkana.

Maailman sosiaalifoorumi järjestettiin tänä vuonna Tunisissa. Foorumi ei vedä enää entisaikojen yleisömääriä, mutta paikalle saapui edelleen kymmeniä tuhansia uusliberalismia vastustavan kansalaisliikkeen edustajaa. Suomesta paikan päällä olivat muun muassa Kepa ja Siemenpuu-säätiö.

Monenkirjavista keskustelutilaisuuksista tunnettua foorumia on kritisoitu konkretian, yhtenäisyyden ja yksimielisyyden puutteesta, mutta kansalaisliikkeisiin erikoistunut Helsingin yliopiston Erik Castrén -instituutin tutkija Giuseppe Caruso muistuttaa, ettei yksimielisyyden saavuttaminen ole koskaan ollut foorumin tarkoituskaan.

”Alkuperäisten järjestäjien näkökulmasta foorumi on globaalin oikeudenmukaisuuden liikkeen ilmaus. Tarkoitus oli luoda tapahtuma, jossa on tilaa monenlaisille eri äänille”, hän sanoo.

Sekamelskasta uusia ajatuksia

Ensimmäinen foorumi järjestettiin Brasilian Porto Alegressa vuonna 2001. Tavoitteena oli luoda vastavoima samaan aikaan järjestettävälle Maailman talousfoorumille ja kohtaamispaikka kansalaisliikkeille.

Huippuvuosina tilaisuuteen saapui jopa 150000 ihmistä ympäri maailmaa. Samalla syntyivät myös alueelliset ja paikalliset foorumit, kuten Suomen sosiaalifoorumi. Sittemmin foorumi on alettu järjestää joka toinen vuosi eikä sen ajankohta ole enää Maailman talousfoorumiin sidottu. Moniarvoisuutta, monipuolisuutta ja riippumattomuutta painottava peruskirja on kuitenkin säilynyt samana. Sosiaalifoorumi ei pyri edustamaan globaalia kansalaisyhteiskuntaa, vaan pikemminkin kokoamaan eri liikkeitä yhteen.

Foorumi ei siksi esitä yhteisiä kannanottoja, kuten vaikkapa monet YK-kokoukset tekevät.

Kriitikoiden mielestä tapahtuma on jäänyt sekavaksi keskustelukerhoksi ilman konkreettisia tavoitteita tai vaikutuksia. Vuodesta 2002 asti foorumeihin osallistuneen Caruson mukaan moniäänisyys on kuitenkin vahvuus.

”Alusta alkaen foorumilla ei ollut erityistä poliittista tavoitetta, vaan tavoitteena oli kyky ajatella ’laatikon ulkopuolella’. Sitä ei voitaisi saavuttaa, jos tavoitteet olisivat tarkkoja”, hän kuvailee.

Konkretian puute ei hänen mukaansa myöskään tarkoita, etteikö toimintaa voisi silti syntyä. Kun toisistaan aiemmin tietämättömät aktivistit kohtaavat, tuloksena voi olla uusia verkostoja ja lopulta toimintaa.

Esimerkiksi Irakin sodan vastaisten jättimielenosoitusten vuonna 2003 on ajateltu saaneen alkunsa Euroopan sosiaalifoorumin yhteydessä. Foorumit ovat myös antaneet monille liikkeille, kuten arabikevään ja Occupy Wall Street -liikkeen aktivisteille, mahdollisuuden kohdata.

 

Artikkeli on ilmestynyt Suomen sosiaalifoorumi 2015 -lehdessä.

Share

Siemenpuun delegaatio Maailman sosiaalifoorumissa Tunisiassa 24-28.3.2015

 

Maailman sosiaalifoorumi avataan parin tunnin päästä marssilla Bardo-museolle. Sille samaiselle museolle, jossa aseistautuneet miehet surmasivat 21 ihmistä viime viikolla. Terroristijärjestö Isis ilmoitti tehneensä iskun. Demokratia on ottanut Tunisiassa pitkän loikan vuoden 2011 Arabikevään jälkeen, mutta museoisku saa miettimään minne foorumin isäntämaa onkaan menossa.

Siemenpuun delegaation blogissa raportoidaan Maailman sosiaalifoorumista paikan päällä – lue ja innostu!

 

Share
1 3 4 5 6