Ensimmäinen päivä Sosiaalifoorumia takana

Sosiaalifoorumin ensimmäinen päivä kokosi huikeat 1400 kävijää! Huomenna sunnuntaina foorumi jatkuu muun muassa keskusteluilla opiskelijoiden työn, toimeentulon ja elämän epätyypillistymisestä, Iranin oppositiosta ja nettivallankumouksesta sekä ydinaseista.

Ohessa Leo Straniuksen raportti tämän päiväisestä degrowth-seminaarista , joka keräsi lähes kaksi ja puolisataa kuulijaa!

Suomen sosiaalifoorumi: Degrowth-talous – Mitä, miten, miksi?

Satoja kuulijoita paikalle keränneessä degrowth-seminaarissa kysyttiin, onko rajaton talouskasvu mahdollista rajallisella maapallolla. Onko kasvusta tullut pakko, jota on jatkettava hinnalla millä hyvänsä? Voidaanko kasvupakosta vapautua? Millainen olisi kasvuton ja kohtuullinen degrowth-talous?

Itselläni oli kunnia avata seminaari ja toimia keskustelun puheenjohtajana. Maan ystävien tutkija-aktivisti Jarna Pasasen mukaan talouskasvu korreloi suoraan ympäristötuhon kanssa. Ainoa oikea johtopäätös on kasvupakosta vapautuminen. Palkansaajien tutkimuslaitoksen johtaja Jaakko Kiander piti kasvua ihmisten tyytyväisyyden ja hyvinvoinnin välttämättömänä edellytyksenä ja haastoi kysymään, onko meillä Suomessa edes todellisuudessa vakavaa ympäristökriisiä.

Vihreiden varapuheenjohtaja Mari Puoskari tarjosi vastaukseksi vihreää kasvua Green New Dealin muodossa konkreettisten toimenpidesuositusten kera ja pohti degrowth-talouden realistisia mahdollisuuksia esimerkiksi sosiaaliturvan ja julkisten palveluiden rahoituksen suhteen. Åbo Akademin Jan-Otto Andersson jäsensi keskustelu globaalin oikeudenmukaisuuden, ekologisen kestävyyden ja vaurauden kautta.

Paljon kiinnostavaa keskustelua, jota ei pysty tähän referoimaan. Varmaa on, että degrowth-pohdinta jatkuu entistä laajemmissa ympäröissä. Ilmastokriisi, kiihtyvä sukupuuttoaalto ja luonnonvarojen ylikulutus uhkaavat maapallon kantokykyä. EVA:n julkaiseman arvo- ja asennetutkimuksen mukaan 82 prosentin mielestä työpaikkojen stressi on polttamassa ihmiset loppuun ja 40 prosenttia väestöstä olisi valmis tinkimään palkasta, mikäli vapaa-aikaa olisi enemmän. Ammattiyhdistysliike peräänkuuluttaa kuitenkin lyhyemmän työpäivän ja pidempien lomien sijaan vain lisää palkankorotuksia. Jotain kiinnostavaa tulee pian tapahtumaan.

Leo Stranius

Suomen sosiaalifoorumi: Degrowth-talous – Mitä, miten, miksi?

Share

Kutsu tiedotustilaisuuteen: Pe 23.4. klo 13-14 prof. Chris Busby kertoo uusista tutkimuksista Pressiklubilla

Pe 23.4. klo 13-14 prof. Chris Busby kertoo uusista tutkimuksista
Pressiklubilla:

Läpimurto radioaktiivisen säteilyn terveysvaikutusten tutkimisessa

Euroopan säteilyriskikomitea on julkaissut uuden tutkimusraporttinsa
ECRR2010 radioaktiivisen säteilyn aiheuttamien terveysvaikutusten
tutkimisesta. Käytössä ollut riskien arviointimalli on perustunut
1950-luvulla räjäytettyjen ydinpommien uhrien nopeaan, ulkoiseen
altistumiseen säteilylle. Malli on kuitenkin osoittautunut riittämättömäksi
selittämään pitkäaikaista, sisäistä altistumista säteilylle. ECRR2010
raportti osoittaa jo aikaisemman ECRR2003 raportin esittämän uuden riskien
arviointimallin yhtäpitäväksi saatujen tutkimustulosten kanssa, ja selittää
näin riskien arviointimallin ja todelliseen aineistoon perustuvien
tutkimusten välillä esiintyneen ristiriidan.

Ulsterin yliopiston professori, biofysiikan tohtori ja Euroopan
säteilyriskikomitean tieteellinen sihteeri Chris Busby on vierailulla
Helsingissä 20 – 25.4.2010. Busby on tutkinut mm. radioaktiivisten päästöjen
vaikutusta Irlanninmeren rannikolla Walesissa ja Irlannissa. Busbyn
tutkimusryhmä on löytänyt Itämeren sedimenteistä yli 50 kertaa enemmän
cesium-137:ää kuin, mitä Irlanninmeressä oli siellä tehdyn tutkimuksen
aikana. Radioaktiivisuuden nousu johtuu ydinkokeista, Tshernobylin
onnettomuudesta ja ydinvoimaloiden jatkuvista päästöistä. Itämeri on tällä
hetkellä maailman radioaktiivin meri. Tämän vaikutukset ovat havaittavissa
mm. Ruotsin rannikkoalueilla rintasyövän lisääntymisenä.

Chris Busby alustaa aiheesta “Itämeri – maailman radioaktiivisin meri?
Radioaktiivisen säteilyn terveysvaikutukset rannikkoalueilla” Suomen
Sosiaalifoorumissa lauantaina
24.4.2010 klo 12 – 13.45. Ruotsalainen työväenopisto, Dagmarinkatu 3,
liikuntasali.

Lehdistötilaisuus on siis perjantaina 23.4.2010 klo 13 – 14, Pressiklubilla,
Helsingin päärautatieaseman II krs.

Haastattelut ja tiedustelut:

Ulla Valovesi
Chris Busby
ulla.valovesi@netti.fi
christo@greenaudit.org
puh. 019-237 035                                                          +
44-7989 42 88 33

Share

Verkon vihapuhe

Verkon keskustelupalstat täyttävä vihapuhe herättää närää ja muokkaa
vaivihkaa koko yhteiskunnallista asenneilmapiiriä siirtolaisuuden ja
tasa-arvon suhteen. Mistä vihapuhe syntyy ja kumpuaa? Miten vihapuhe tulisi
kohdata: vaikenemalla, kieltämällä, dialogilla vai vastapuheella?

Suomen sosiaalifoorumissa asiaa pohditaan maailma.netin
paneelikeskustelussa.

Panelistit:

Kaisa Hakkarainen, HS.fi-keskusteluiden vetäjä
Akuliina Saarikoski, verkkokolumnisti
Dan Koivulaakso, Vasemmistonuorten puheenjohtaja
Petja Jäppinen, ammattimoderaattori

Keskustelua johtaa maailma.netin päätoimittaja Perttu Iso-Markku.

http://maailma.net

Share

Miksi veronkiertoon ei puututa? Harmaa työ kuriin-keskustelutilaisuus

Suomen sosiaalifoorumissa keskustellaan myös veronkierron ongelmista.

Keskustelua avaa VIRKE-projektin projektipäällikkö Janne Marttinen. Hänen
teemana on ”Ajankohtaista harmaasta taloudesta ja talousrikollisuudesta”.

Kommenttipuheenvuorot pitävät SAK:n ekonomi Erkki Laukkanen ja
kansanedustaja Kari Uotila (vas.).

Kentän puheenvuoroissa mm. NCC:n pääluottamusmies Teppo Rautiainen.

Tilaisuuden järjestää Uudenmaan ay-vasemmisto.

Share

Dalit – uskonto- ja kulttuuriperusteisen syrjinnän vastainen työ

Lehdistötiedote
Dalit – uskonto- ja kulttuuriperusteisen syrjinnän vastainen työ

260 miljoonaa ihmistä kärsii kastiin perustuvasta syrjinnästä. Syntyperänsä takia he joutuvat tekemään vaarallisimmat ja vastenmielisimmät työt. Tämä vangitsee heidät köyhyyteen ja vahvistaa heidän hyljeksittyä asemaansa.

Helsingin seurakuntayhtymän yhteiskunnallinen työ, Kirkon Ulkomaanapu ja Suomen Ekumeeninen Neuvosto järjestävät seminaarin kastisyrjinnästä Helsingin ruotsinkielisen työväenopisto Arbiksen tiloissa (Dagmarinkatu 3) la 24.4. klo 18.00–19.45. Seminaari on osa
Suomen Sosiaalifoorumin ohjelmaa.

Seminaarin pääpuhuja on Executive Secretary Elizabeth Joy (UK), joka tuntee omakohtaisesti sekä
elämän kastittomana että kastittomien hyväksi tehtävän työn.

Mukana ovat myös Petri Merenlahti Kirkon Ulkomaanavusta ja dalit-teemasta pro gradunsa tehnyt Tiina-Mari Mällinen Suomen Ekumeenisesta Neuvostosta. Mällinen alustaa uskontoon perustuvasta syrjinnästä. Merenlahti kertoo Nepalin vapautettujen maaorjien tilanteesta – kuinka syrjintä ylläpitää köyhyyttä ja kuinka kehitysyhteistyö tuottaa tulosta silloin, kun se pureutuu köyhyyden syihin.

Tilaisuudessa esitetään myös Hannamari Shakyan Nepalin entisiä maaorjia kuvaava lyhytelokuva ”Ei kenenkään maalla”

Nepalissa tiettyjen ihmisryhmien syrjintä on juurtunut syvälle kulttuuriin ja yhteiskuntaan. Se
jarruttaa kehitystä ja sitoo ihmisiä köyhyyteen.

Vanhastaan kastilaitos on määrännyt ihmisen yhteiskunnallisen aseman jo syntymässä. Vaikka
järjestelmä on virallisesti kielletty, maan kolme miljoonaa dalitia eli kastitonta elää
köyhyysloukussa ja syrjinnän kohteena.

Kamayat ja haliyat ovat nykyajan maaorjia, jotka tekevät lapsesta alkaen 12-tuntisia työpäiviä
sukupolvelta toiseen periytyvien velkojen maksamiseksi. Vaikka Nepalin hallitus lakkautti
maaorjakäytännöt 2000-luvulla, molemmat ryhmät kamppailevat yhä asemastaan ja
toimeentulostaan.

Hannamari Shakyan lyhytdokumentti kuvaa elämää Nepalin länsiosissa, jossa Kirkon
Ulkomaanavun tuella on lisätty entisten maaorjien tietoisuutta omista oikeuksistaan ja nostettu
heidän itsetuntoaan. Kamayat ja haliyat ovat alkaneet ajaa oikeuksiaan täysivaltaisina
yhteiskunnan jäseninä, ja heille on pyritty luomaan toimeentulon edellytykset.

Entisten maaorjien tilanne osoittaa havainnollisesti, kuinka köyhyyden syyt ovat syrjinnässä ja
yhteiskunnallisessa epäoikeudenmukaisuudessa. Samalla se kertoo, miten kehitysyhteistyö
tuottaa tulosta, kun sen avulla puretaan kehityksen esteitä yhdessä paikallisten ihmisten kanssa.

Suomen sosiaalifoorumi järjestetään nyt 9. kertaa. Liki sata kansalaisjärjestöä ja -liikettä, ay-tahoa,
kirkon ja kulttuurialan toimijaa järjestävät yhdessä yli 70 tapahtumaa, seminaaria ja työpajaa.
Tilaisuudet ovat avoimia ja osallistujille maksuttomia. Suomen Ulkoasiainministeriö on tapahtuman
päärahoittaja. Päivitetty ohjelmisto osoitteessa: www.sosiaalifoorumi.fi

Share

Sosiaalifoorumin ulkomaiset vieraat ja eräitä muita puhujia

HUOM: Islannin tulivuorenpurkauksen tähden allaoleva lista on vanhentunut ja vaikuttaa valitettavasti siltä, että monet lupautuneista puhujista eivät tule pääsemään Suomeen. Vaihtoehtoisia saapumisreittejä tutkitaan ja lista päivittyy keskiviikkona 21.4. kuvaamaan sen hetkistä tilannetta.

Abdihakim Aynte puhuu sunnuntaina klo 11 alkavassa seminaarissa ’Kansalaisyhteiskunta rauhanrakentajana Somaliassa’. [pääsee paikalle]

Mustafa Barghouti (s. 1954) on palestiinalainen demokratia-aktivisti ja väkivallattoman vastarinnan kannattaja. Hän tuli toiseksi Palestiinan presidentinvaalissa 2005 Mahmoud Abbasia vastaan. Hän puhuu lauantaina klo 14 alkavassa seminaarissa ’Israelin siirtokunnat rauhanprosessin esteenä’. [ei pääse paikalle]

Praful Bidwai (s. 1949) on intialainen journalisti ja aktivisti. Hän puhuu lauantaina 14 alkavassa seminaarissa ’Climate justice – ilmasto-oikeudenmukaisuus’ ja sunnuntaina klo 11 alkavassa seminaarissa ’WSF Dakar 2011 and Beyond’. [ei pääse paikalle]

Chris Busby (s. 1945) on Ulsterin yliopiston professori ja biofysiikan tohtori, sekä ympäristöaktivisti. Hän on tunnettu työstään radioaktiivisten päästöjen ja ionisoivan säteilyn terveysvaikutusten parissa. Busby puhuu lauantaina klo 12 alkavassa seminaarissa ’Radioaktiiviset päästöt merialueilla – Itämeri, maailman radioaktiivisin meri?’ [pääsee paikalle]

Oscar Craviotto UNESCOn uskontojen välisen vuoropuhelun osastolta on asiantuntijana sunnuntaina klo 11 alkavassa seminaarissa ’Uskonto katukuvassa’. [pääsee paikalle]

Quinton Dlamini on ammattiliittoaktiivi, poliittinen aktivisti ja terveysalan asiantuntija Swazimaassa. Hän puhuu lauantaina klo 16 alkavassa seminaarissa ’Swazimaan kriisi – diktatuuria vastustava demokraattinen oppositio tarvitsee tarvitsee tukeamme’. [epävarma]

Elizabeth Joy on Executive Secretary for Mission Education Lontoosta käsin toimivassa Council for World Mission -järjestöstä. Hän puhuu lauantaina klo 18 alkavassa seminaarissa ’Dalit – uskonto- ja kulttuuriperusteisen syrjinnän vastainen työ’. [ei pääse]

Veronica Morales on mixteco-intiaanikylä Tepejillon yhteisöradion kuuluttaja ja sen keskeinen toimija. Hän puhuu lauantaina klo 16 alkavassa seminaarissa ’Yhteisöradion merkitys meksikolaiselle kylälle, josta 90 % työikäisistä on lähtenyt töihin Yhdysvaltoihin’. [ei pääse]

Petter Nilsson (s. 1983) kuuluu ruotsalaisen vasemmistolaisen Tankesmedjan Konfliktin toimituskuntaan ja on Centrum för marxistiska samhällsstudierin aktiivi. Hän osallistuu lauantaina klo 14 alkavaan seminaariin ’Luokan paluu’ ja sunnuntaina klo 13 alkavaan seminaariin ’Opiskelijoiden toimeentulon, työn ja elämän epätyypillistyminen’. [pääsee paikalle]

Ahmad Rafat on kansainvälisesti tunnettu Italiassa asuva iranilainen toimittaja. Hän puhuu sunnuntaina klo 13 alkavassa seminaarissa ’Iranin oppositio ja nettivallankumous’. [pääsy epävarma]

Elena Rostovskaja on AY-aktiivi Tikkurilan maalitehtaalta Pietarista. Hän osallistuu launtaina klo 14 alkavaan seminaariin ’Venäjän ammattiyhdisliikkeen uudistuminen’. [pääsee]

Ria Verjauw on Belgian uraaniaseita vastustavan verkoston puheenjohtaja ja kansainvälisen uraaniaseiden kieltoa vaativan verkoston (International Coalition to Ban Uranium Weapons, ICBUW) johtokunnan jäsen. Hän on pääpuhujana klo 14 alkavassa seminaarissa ’Mitä Suomi voi tehdä uraaniaseiden kieltämiseksi?’ Samassa tilaisuudessa ovat panelisteina mm. kansanedustaja Erkki Tuomioja ja Ulkoministeriön asevalvontayksikön päällikkö Outi Holopainen.

Tarja Cronberg puhuu sunnuntaina klo 11 alkavassa seminaarissa ’Ydinaseeton maailma – Eurooppa voi aloittaa’.

Share

Siemenpuu-säätiön lehdistötiedote Cochabamban ilmastokokouksesta

Maailman kansalaiset kokoontuvat Boliviaan viitoittamaan ulospääsyä ilmastokriisistä

Bolivian presidentti Evo Morales kutsui Kööpenhaminan joulukuisten ilmastoneuvottelujen tuloksiin petyttyään koolle Kansojen välisen ilmastonmuutoksen ja äiti maan oikeuksien konferenssin Bolivian
Cochabambaan 19-22. huhtikuuta. Konferenssiin odotetaan 15 000 osallistujaa 70 maasta.

YK:n puitteissa käytävät ilmastoneuvottelut nytkähtivät pienen askelen  eteenpäin viime viikolla Bonnissa. Virallisten ilmastoneuvottelujen rikkurinakin pidetyn Moralesin järjestämän konferenssin valmistelut ovat puolestaan loppusuoralla. Aloite näyttää saaneen ilmastokriisin ratkaisemiseen uskovat tieteilijät, taiteilijat, sosiaaliset liikkeet, yhteisöjohtajat ja hallituksetkin liikkeelle. Konferenssiin odotetaan
15 000 osallistujaa noin 70 maasta.

Konferenssia vahvasti tukeva Andien alkuperäiskansojen liike on julistanut harvoja hyödyttävän kapitalistisen talousmallin syypääksi äiti maan sairastumiseen. Tapahtuman järjestelyistä huokuukin
solidaarisuusajattelu: ilmoittautuminen on maksutonta, viisumin saa ilmaiseksi, majoitusta on tarjolla maksutta armeijan parakeissa ja Bolivian sisäisten lentojen hinnat on hinattu alas.

Siemenpuu-säätiön tukemia ympäristötoimijoita osallistuu konferenssiin niin Latinalaisesta Amerikasta, Aasiasta kuin Afrikastakin. Säätiön valtuuskunnan puheenjohtaja Marko Ulvila kuvaa Moralesin turvallista ilmastotulevaisuutta ajavia kansalaisliikkeitä ja hallituksia yhteen kokoavaa aloitetta ainutlaatuiseksi. Hän odottaa Cochabambasta sekä uutta näkemystä että sen takana olevaa poliittista voimaa ilmastokaaoksen torjumiseksi.

Demokratia ja oikeudenmukaisuus ratkaisujen avaimina

Konferenssin julkilausumaa on määrä työstää paikanpäällä 17 teemaryhmässä. Niiden sähköpostilistoilla on tuuletettu mielipiteitä ahkerasti jo muutama viikko. Tuloksena on luvassa analyysi ilmastonmuutoksen rakenteellisista syistä sekä keinoista joilla ihmiskunnan ja luonnon hyvinvointi taataan. Lisäksi valmistellaan äiti maan oikeuksien yleismaailmallista julistusta, tuotetaan esityksiä YK:n
ilmastoneuvotteluille, valmistellaan globaalia kansojen äänestystä ilmastonmuutoksesta, ilmasto-oikeudenmukaisuuteen paneutuvaa tuomioistuinta sekä toimintasuunnitelmaa ilmastonmuutosta vastaan ja äiti maan oikeuksien puolesta.

Siemenpuu-säätiön tukemat Latinalaisen Amerikan ympäristötoimijat paneutuvat konferenssissa erityisesti maatalous- ja ruokaturvakysymyksiin. Acción por la Biodiversidad, Latinalaisen Amerikan Maan ystävät ja World Rainforest Movement (WRM) ovat olleet mukana valmistelemassa maatalousryhmän pohjadokumenttia. Sen mukaan markkinavetoinen maatalousmalli aiheuttaa epäsuorat päästöt mukaan lukien 45-57 % maailman kasvihuonekaasupäästöistä. Ruoantuotanto voisi kuitenkin dokumentin mukaan viilentää planeettaamme jos kansallista ruoantuotannon kontrollia vahvistettaisiin ja pienviljelijöiden sekä alkuperäiskansojen monilajisia viljelyperinteitä vaalittaisiin. Tällöin ruoantuotanto perustuisi markkinalähtöisyyden sijaan ruokasuvereniteetin takaamiselle ja äiti maan oikeuksille.

Konferenssiin osallistuvat Siemenpuu-säätiöstä valtuuskunnan jäsen Laura
Niskanen sekä tiedotusvastaava Kirsi Chavda (kirsi.chavda@siemenpuu.org,
skype: siemenpuu.kirsi, puh. +358-44-2565000).

Siemenpuu-säätiön nettisivut: www.siemenpuu.org <http://www.siemenpuu.org/>

Share

Tulevatko tämän päivän nuoret koskaan saamaan eläkettä?

TYÖELÄKESEMINAARI – Tulevatko tämän päivän opiskelijat tai työssäkävijät ikinä saamaan eläkettä?

Etelä-Suomen Vasemmistonuoret ottaa selvää Suomen työeläkejärjestelmän tulevaisuudesta ja esitettyjen kiristysten tarpeellisuudesta. Tule kuulemaan maan ykkösasiantuntijoita ja kysymään kaikki, mikä on askarruttanut mieltäsi eläkejärjestelmän suhteen!

* * Sunnuntaina 25.4. kello 11-12.45 * *
Ruotsinkielisellä työväenopistolla Etu-Töölössä (Dagmarinkatu 3)

Työeläkejärjestelmän rahoitus – hupenevatko eläkevarat suurten ikäluokkien eläkkeisiin?
– Eläkevakuutusyhtiö Ilmarisen varatoimitusjohtaja Jaakko Tuomikoski

Työurien pidentäminen – kannattaisiko ottaa yksityinen eläkevakuutus päästäkseen joskus eläkkeelle?
– SAK:n apulaisjohtaja Kaija Kallinen

Kommenttipuheenvuoro
– tutkija Ville-Pekka Sorsa

Yleisökeskustelu

Tervetuloa!

Lisätietoa seminaarista:
Saila Ruuth
saila.ruuth@gmail.com, 040 7466 441

Lisätietoa Suomen Sosiaalifoorumista: http://www.sosiaalifoorumi.fi/
[www.sosiaalifoorumi.fi]

Share

Vapaaksi ylikulutuksesta – kohti kohtuustaloutta ja kasvupakosta vapautettua myötämäkiyhteiskuntaa

Ylikuluttamisen ja väärinkuluttamisen ongelmaan esitetään useimmiten ratkaisuksi yksittäisen kuluttajien valistamista. Olisiko reilumpaa ja tehokkaampaa kuitenkin puuttua niihin yhteiskunnallisiin käytäntöihin ja rakenteisiin, jotka synnyttävät ja ylläpitävät ympäristölle haitallista toimintaa. Tällaisia vapautumisen paikkoja ovat ainakin siirtyminen kasvun tavoittelusta ja ylettömästä mielikuvamainonnasta kohtuuteen.

Keskustelemassa Pauliina Kainulainen, Pohjois-Karjalan kohtuus-toiminta, Tuuli Hirvilammi, Maan ystävät, Niklas Toivakainen, Helsinkin yliopisto. Tilaisuuden juontaa Marko Ulvila

Järjestäjä: Maan ystävät, Nuukuusviikko ja Pohjois-Karjalan kohtuus-toiminta

Share
1 2 3 9